Kysy yleiskaavasta, me vastaamme

Kokoamme tälle sivulle usein esille tulleita kysymyksiä ja keskustelunaiheita. Uusi yleiskaava on nähtävillä 22.4.-18.6. Voit laittaa meille viestiä osoitteeseen: yleiskaava@vantaa.fi tai Vantaan uuden asukasosallisuuden verkkosivun, osallistuvavantaa.fi:n keskustelupalstan kautta.

Kysymykset on jaoteltu otsikoiden alle asiakokonaisuuksittain:

  1. Yleistä kaavoituksesta
  2. Asuminen
  3. Liikenne
  4. Luonto
  5. Palvelu
  6. Tekninen verkosto
  7. Työpaikat
  8. Viestintä, tiedotus ja vuorovaikutus
  9. Viheralueet

1. Yleistä kaavoituksesta

Mikä on yleiskaava?

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jonka tehtävänä on yleispiirteisesti suunnitella ja yhteensovittaa kunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, työpaikkojen, palveluiden, liikenteen sekä virkistys ja viheralueiden sijoittumista. Yleiskaavalla määritellään maankäytön kehityksen periaatteet, jotka ohjaavat asemakaavoja ja muuta tarkemman tason suunnittelua.

Yleiskaavalla vahvistamme Vantaan tarinaa.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Mikäli vuorovaikutus ja vaikutusten arviointien päivittäminen eivät tuota merkittäviä muutoksia yleiskaavaehdotukseen, on se tarkoitus viimeistellä hyväksyttäväksi syksyn 2020 aikana. ​

Yleiskaavatoimikunnan kanssa käydään alkusyksystä läpi vuorovaikutuksen tulokset, vaikutusten arvioinnit ja mahdolliset muutosesitykset, minkä jälkeen ehdotus tuodaan kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi.

Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen aletaan tekemään yleiskaavan toteuttamissuunnitelmia ja laatimaan esimerkiksi Vantaan ratikan kaavarunkoja. Ajankohtaisia kaavatöitä kannattaa seurata nettisivulta.

Onko kaupungin kaikki asemakaavat tarkoitus muuttaa yleiskaavan mukaisiksi?

Ei välttämättä. Yleiskaava mahdollistaa, ei pakota.

Miten tulkitsen yleiskaavaa? Esim. ohjeet lukea määryksiä kaavakartan kanssa?

Vantaan uudessa yleiskaavassa yleiskaavakarttaa on yleispiirteistetty kun taas yleiskaavamääräyksiin on sisällytetty paljon tavoitteita ja linjauksia. Esimerkiksi asumisen määräykset on rakennettu siten että alueille sijoitettavat puistot, virkistysalueet ja -reitit sisältyvät asumisen aluevaraukseen määräysten muodossa. Alueiden rajoja on yleispiirteistetty. mitä hyötyä on yeispiirteistämisestä?

Yleiskaavakarttaa tuleekin tulkita yhdessä määräysten kanssa.

Miksi mielipidettäni ei ole otettu huomioon yleiskaavaehdotuksessa?

Yleiskaavaehdotukseen on tehty useita muutoksia ja tarkennuksia niin kaavakarttaan kuin määräyksiin. Ratkaisuja on täsmennetty luonnoksen pohjalta laadittujen vaikutusten arviointien, mielipiteiden ja lausuntojen sekä lisäselvitysten perusteella. Lisäksi muutoksista on tehty poliittisissa toimielimissä. Mielipiteitä on siis arvioitu ja yhteensovitettu yhdessä muun kokonaisuuden kanssa, jonka perusteella on tehty mahdollisia muutoksia yleiskaavaan.

Tarkempaa tietoa muutoksista voitte lukea yleiskaavaselostuksesta.

2. Asuminen

Kuusikon alue

"Miten, jos ollenkaan, yleiskaavan suunnittelussa on huomioitu Kyytitien varrella asuvien meluhaittoja tulevan raitiotien ja yötä päivää jatkuvan Keskon varaston rekkarallin kannalta? Jo nyt rekat herättävät välillä yöunilta ja meluhaitta on merkittävä päivisinkin, hieman hirvittää mitä raitiotie tähän tuo lisää.

Keskon varasto on aivan käsittämättömällä alueella, eikö sen voisi siirtää syrjempään tai ainakin ohjata liikenteen kulkemaan Vanhan Porvoontien kautta Kyytitien sijaan?

Alueellamme on runsaasti lapsia ja kevyttä liikennettä. Ajonopeudet niin rekoilla kuin henkilöautoilla ja mopoillakin karkaavat usein todella korkeiksi ympäristössä. Voisiko töyssyjen lisäämistä harkita?"

Yleiskaavaehdotus ei ota kantaa yksittäisten alueiden melusuojaukseen, vaan ne ratkaistaan tarkemman suunnittelun ja asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaava ohjaa tähän yleismääräyksellä: ”Koko kaava-alueella on meluntorjuntatarve lentomelua ja muuta liikennemelua vastaan.” Raitiotien melu on suorilla osuuksilla (kuten Kyytitie) melko vähäistä. Uudet raitiotiet voidaan toteuttaa vähemmän meluavina kuin Helsingin nykyinen, vanha raitiotiejärjestelmä. Vantaan ratikan yleissuunnitelman yhteydessä on tehty meluselvitys, jossa on alustavasti tutkittu kohteet, joissa ratikka aiheuttaa mahdollisesti melusuojauksen tarvetta. Tarkentavaa selvitystä ollaan juuri käynnistämässä, jotta mahdolliset melusuojaustarpeet saadaan tiedoksi alkavaan katusuunnitteluun. Käynnistyvässä meluselvityksessä otetaan huomioon raitiovaunujen aiheuttama melu yhdessä ajoneuvoliikenteen kanssa. Vantaan ratikkaa liikennöidään tiheästi päivisin, mutta öisin vuoroväli on harvempi. Lisäksi öisin ratikalla on huoltotauko (alustavasti kello 01-04), jonka aikana ei liikennöidä ollenkaan.

Yleiskaavaehdotus mahdollistaa Keskon sijoittumisen nykyiselle paikalleen, joka on osa laajempaa logistiikka- ja varastoaluetta. Alueen tonttiliittymän sijainti määräytyy asemakaavoituksessa.

Yleiskaava ei ota kantaan töyssyjen rakentamiseen, mutta tarkemmista töyssyjen sijainneista voi laittaa ehdotuksia kaupungin yleiseen palautejärjestelmään. Töyssyjä rakennetaan vuosittain mm. erillisinä liikenneturvallisuuskohteina, mutta Kyytitien tapaisille vilkkaille pääyhteyksille niitä ei pääsääntöisesti rakenneta.

Miksi Rekolanmetsää otetaan rakentamiskäyttöön?

Alue on hyvän joukkoliikennesaavutettavuuden vyöhykkeellä, jolla tarvitaan rakentamismaata. Rekolanmetsän viheralue säilyy silti niin leveänä, että se toimii ekologisena käytävänä, ja että siellä voi kokea metsän tuntua.

Rakennettavaksi varattavan alueen ja viheralueen välistä rajaa on muotoiltu siten, että raja-alueilla rakennettaviksi on osoitettu alueita, joilla on vähemmän luonnon ja maiseman arvoja, ja esimerkiksi Leinelän länsipuolella ja Kehäradan eteläpuolella olevat vanhat metsät on jätetty viheralueiksi, vaikka ollaankin aseman lähistöllä.

Miksi tämäkin kaava antaa mahdollisuuden jatkaa Leinelän leviämisen Asolaan kerrostalo hirviöillä?

"Niitä on tällä alueella jo ihan tarpeeksi. Kuinka moni maksaa kerrostalo vuokransa itse. Kuinka monen Kela? Miksi Vantaata kiinnostaa rakennusfirmojen tuotto ja rahallinen voitto? Yksittäisten talouksien verojen maksu kyky ja alueella viihtyminen sukupolvelta toiselle pitäisi olla suunnittelun keskiössä!! Ulrikanpuisto/Lipstikan alueella on onnistuttu Prämien. Miksi säilytettäväksi viheralueeksi on merkattu sähkölinjojen alla kulkeva joutomaa pajuikkoineen? Eikä vieressä kulkeva mahtava mäntyinen kallio harjanne missä viihtyy lenkkeilijät,pyöräilijät,peurat ja kanahaukat sulassa sovussa. Tähän Ei tarvita autotietä! Autotie nykyisiin ryteikköihin. Älkää suunnitelko Leinelästä uutta slummia. Kyllä verojen maksu kykyiset perheet ostavat valmiit perhe talot ,asunnot ja etenkin tontit kun suunnitelmat on selkeästi ja laajemmin tehty."

Yleiskaava 2020:lla mahdollistetaan noin 100 000 uuden asukkaan löytää koti Vantaalta ilman että kaupunkiin avataan uusia kokonaan uusia asuinalueita. Voimassa olevan yleiskaavan valmistuttua Vantaalle on rakennettu kehärata, joka on avannut uusia hyvin saavutettavia asumisen sijainteja kaupungin alueilla. Yksi tällaisista paikoista on Leinelän, Koivukylän ja Rekolan asemien ympäristöjen yhdistämät alueet. Jo voimassa olevassa yleiskaavassa on Leinelän pohjoispuolelle suunniteltu asuinrakentamisen paikkoja, joita tähän mennessä ei ole rakennettu. Uuden yleiskaavan suunnitelmassa alueiden laajuutta on tarkistettu 10 vuoden kuluessa päivittyneen kaupungin kasvukehityksen kautta uudelleen. Tarkistuksessa Leinelänm aseman pohjoispuolella rakentamattomana säilytettävän ja rakentamiselle osoitetun alueen rajausta on hiukan muutettu voimassaolevasta yleiskaavasta. Asuntorakentamisen talotyyppien jakauma alueelle määritellään aikanaan asemakaavoituksessa; kuinka paljon alueelle rakennetaan kerrostaloja, kuinka paljon pientaloja ja/tai millaisia näiden rakennustyyppien välimuotoja voidaan rakentaa. Yleiskaavassa ei määrätä kerrostalojen rakentamisesta alueelle.

Luonnos vaiheesta ehdotuseen asumisen määrä on vähentynyt miksi?

"Asumista pitäs enemmän vantaalla lisätä. Korkeampaa rakentamista asemien seuduilla. Jokaiselle asunto valtaisille Asemille c merkintä."

Yleiskaavaehdotuksessa on asumisen alueita rajattu uudestaan monestakin eri syystä. Rajauksia on muutettu mm. luonto- ja virkistysarvojen säilyttämiseksi, viljelypalstojen säilyttämiseksi tai kulttuuriympäristön arvojen vuoksi. Osa muutoksista on tehty suunnittelijoiden toimesta, osa muutoksista on tehty poliittiseen päätöksentekoon perustuen.

Rakentamisen korkeuteen asemanseuduilla yleiskaava ei ota kantaa, tämä määritellään asemakaavasuunnittelussa.

Yleiskaavassa on merkitty keskusta-alueiksi (C) suuret seudullista merkitystä omaavat keskukset sekä pienemmät paikalliset keskukset. Muut asuinvaltaiset asemanseudut (Leinelä, Rekola, Hiekkaharju, Vallinoja) eivät ole keskustojen verkostossa merkitykseltään näiden kaltaisia. Kestävän kasvun rasterimerkinnän puitteissa nämä asemat voivat kuitenkin kehittyä tehokkaammiksi ja palveluiltaan monipuolisemmiksi asemanseuduiksi.

3. Liikenne

Mikä ihmeen maantie 152? Mistä saan lisää tietoa maantien 152 jatkeen/Kehä IV:n suunnitelmasta?

Uudenmaan ELY-keskus, Vantaan kaupunki ja Tuusulan kunta laativat aluevaraussuunnitelmaa maantien 152 toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteena on muodostaa uusi tieyhteys Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän välillä.

Suunnittelun taustalla on tarve kehittää Uudenmaan pääväylien välisiä poikittaisia yhteyksiä ja tukea maakunnallisesti merkittäviä logistiikkatoimintoja. Maantien 152 suunnittelu on ollut esillä jo 1990-luvulla ja siitä on laadittu useampia suunnitelmia. Tielinjaus onkin esitetty jo vuoden 1992 yleiskaavakartassa. Lisäksi maantien yhteystarve ja siihen kytkeytyvä maankäytön kehittäminen on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa ja uudessa Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta (Uusimaa-kaava 2050).

Maantien 152 uutta pohjoisempaa linjausta on kutsuttu monissa yhteyksissä Kehä IV-nimellä. Uusi väylä kuuluu maakunnan kehittämisen tavoitteisiin.

Maantien 152 jatkeesta (ns. Kehä IV) on parhaillaan tekeillä ympäristövaikutusten arviointi, missä tutkitaan hankkeen vaihtoehtoja ja tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on löytää hankkeelle toteuttamiskelpoinen ratkaisu.

Lisätietoa hankkeesta löydät: https://vayla.fi/hameenlinnanvayla-tuusulanvayla

4.Luonto

Mitä SL-varaus tarkoittaa maanomistajan näkökulmasta? Mitä sl-alueella saa tehdä? Millä perusteella alue on varattu sl-alueeksi?

SL-alueiden rajaukset on tehty alueiden luontoarvojen perusteella siten, että alueet täyttävät luonnonsuojelulain 10 §:n kriteerit. SL-alueilla sallitaan ainoastaan sen käyttötarkoitusta palveleva vähäinen rakentaminen. Alueella voidaan perustaa ulkoilureittejä siten, että alueen suojeluarvo ei vaarannu. SL-alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.

Luonnonsuojelualueiksi ehdotettavat alueet on tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelulain 24 §:n mukaisesti yksityisinä luonnonsuojelualueina. Rauhoittaminen voi edetä seuraavia vaihtoehtoisia polkuja:

Maanomistaja voi tarjota maataan METSO-suojeluohjelmaan (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) joko pysyvään tai määräaikaiseen suojeluun. METSO-ohjelmasta on mahdollisuus saada korvausta ja siitä sovitaan ELY-keskuksen kanssa. Maanomistaja voi hakea alueelleen luonnonsuojelulain 24§:n mukaista rauhoitusta itse tai valtuuttaa kaupungin hakemaan ELY-keskukselta suojelua omistamalleen maalle. Rauhoitettava alue säilyy maanomistajan omistuksessa.

Maanomistaja voi neuvotella kaupungin kanssa kiinteistökaupoista. Sen jälkeen kaupunki vie rauhoitusasiaa eteenpäin ELY-keskuksen kanssa.

Lunastusmenettely on viimeinen vaihtoehto, mutta niin raskas ja pitkä prosessi, että siihen kaupunki ei mielellään lähde.

Mitä luo-alue tarkoittaa maanomistajan näkökulmasta?

Luo-alueella on tavoitteena, että aluetta hoidettaisiin ja käytettäisiin niin, että siellä olevat luontoarvot mahdollisimman hyvin säilyisivät. Luo-alue kuitenkin mahdollistaa enemmän toimenpiteitä kuin varsinainen suojelualue. YK2020 kaavamääräysten mukaan alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyminen. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidett

Miksi koko Linnaistenmetsää ei ole varattu luonnonsuojelualueeksi?

Osa Linnaisten metsästä on jätetty VL-alueeksi, koska alueella on tai sinne on osoitettu erilaisia yhteystarpeita (ulkoilureittejä, ratstastusreitti, sähkölinja) ja näitä on helpompi rakentaa ja ylläpitää virkistysalueella. SL-alue varmistaa alueen tärkeimpien luontoarvojen turvaamisen.

Viestintä, tiedotus ja vuorovaikutus

Miksi yleisötilaisuuksia ei järjestetä?

Asukastilaisuuksia ei kevään nähtävillä olon aikana voida järjestää valtakunnallisten, koronavirustilanteesta johtuvien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Tilaisuuksien sijaan yleiskaava esitellään videotallenteilla. Asukastilaisuuksia voidaan mahdollisesti järjestää syksyllä.

Yleiskaavaehdotuksen yleisesittely

Miltä näyttää tulevaisuuden Vantaa? Koko Vantaan yleiskaava antaa suuntaa kaupungin kasvulle ja kehitykselle. Siinä käsitellään tulevien vuosikymmenten ratkaisuja, rakentamisen, asumisen, palvelujen ja vapaa-ajan tarpeisiin sekä kasvavan liikenteen sujumiseksi.

Katso video.

Voit lukea videoesityksen kalvot.

Luonnoksesta ehdotukseen - mikä on muuttunut?

Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2019. Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta kaavatyö on nyt edennyt ehdotusvaiheeseen, joka on jo melkein valmis yleiskaava.

Tutustu videolla keskeisimpiin muutoksiin.

Voit lukea videoesityksen kalvot.

Miten voin tutustua ja keskustella yleiskavaasta?

Tarinakartta - helppo tapa tutustua karttaan ja merkintöihin

Tarinakartta käy läpi yleiskaavan keskeisen sisällön teemoittain. Otsikoita ovat muun muassa: Kasvun kestävä ohjaaminen, Elinkeinot, Luonnonsuojelu, Ekologiset verkostot ja Yleiskaavaluonnoksesta ehdotukseen

Tutustu tarinalliseen karttaan

osallistuvavantaa.fi:n keskustelupalsta

Vantaan uuden asukasosallisuuden verkkosivun, osallistuvavantaa.fi:n keskustelupalstan kautta voit kysyä yleiskaavasta suunnittelijoilta. Kysyä voi myös sähköpostilla: yleiskaava@vantaa.fi. Usein kysytyistä kokoamme tälle sivulle koosteen.

Yleiskaavatiimin puhelinpäivystys

Päivystys on auki nähtävilläoloaikana maanantaista keskiviikkoon klo 9.00-11.00. 18.6. saakka

  • Mari Siivola, (yleinen, työpaikka-alueet), 040 336 0159
  • Virpi Mamia, (yleinen, asuminen), 050 302 9244
  • Jonna Kurittu, (yleinen, palvelut), 050 302 9346
  • Eeva-Maria Niemi, (kauppa), 050 302 9412
  • Antonina Myllymäki, (tekninen verkosto), 040 758 6275
  • Laura Muukka, (maisema, kulttuuriympäristö, virkistys), 050 302 9396
  • Paula Kankkunen, (luonto), 050 302 3992
  • Joonas Stenroth, (liikenne), 050 302 9278 (3.6. asti)

Miten voin jättää virallisen muistutukseni?

Viralliset muistutukset jätetään kaupungin kirjaamoon

Muistutuksen jättäminen kaupungin kirjaamoon nähtävilläoloaikana, 22.4.-18.6.2020 mennessä, on ainoa virallinen tapa antaa muistutus yleiskaavaehdotuksesta. Voit tehdä vapaamuotoisen muistutuksen, jonka lähetät sähköpostilla kirjaamo@vantaa.fi tai postitse osoitteeseen: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, PL 1100, 01030 Vantaan kaupunki, tai voit hyödyntää yleiskaavan verkkosivulta löytyvää Webropol-lomaketta, joka ohjaa sinua vastaamisessa. Virallinen muistutus on julkinen ja kaupungilla on velvollisuus vastata siihen. Henkilötiedot poistetaan muistutuksista tietosuojalain mukaisesti.

Kuulutus

Vantaa-infon yhteystiedot ja aukioloajat.

Sähköisen muistutuslomakke

9. Viheralueet

Miksi pienet viheralueet eivät näy yleiskaavakartalla? Mikä on sen koon raja, jota suuremmat viheralueet näkyvät yleiskaavakartalla?

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavalla määritellään maankäytön kehityksen periaatteet, jotka ohjaavat asemakaavoja ja muuta tarkemman tason suunnittelua. Yleiskaavassa esitetään toisiinsa liittyvien laajojen viheralueiden verkosto. Verkoston kapeimmat osat on merkitty virkistysalueyhteysviivalla. Viivamerkintä ei tarkoita sitä, että viheralue olisi juuri kartalla näkyvän viivan levyinen, vaan viivamerkintä on symbolinen, ja tarkentuu asemakaavoituksessa. Pienten viheralueiden sijainti ja koko määritellään asemakaavoissa.

Joitain viheralueverkostosta irrallisia maiseman ja virkistäytymisen kannalta erityisen tärkeitä metsäisiä mäkiä on merkitty virkistysalueiksi. Tällaisia ovat tiiviiksi kaupunkiympäristöksi rakentuvassa Veromiehessä Pyttisberget ja Plootukallio ja Jokiniemessä Winterinmäki. Näistä Plootukallio on pienin, vähän alle 3,5 ha. Koolle ei kuitenkaan ole määritelty rajaa.

Julkaistu: 23.4.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter