Lapsen hyvinvointi ja terveys

Varhaiskasvatuksen hyvinvointityö on lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu koko henkilöstölle. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeä osa hyvinvointityötä. Lapsen vahvuuksiin ja kiinnostuksenkohteisiin keskittyvä toiminta edistää lapsen hyvinvointia. Arvioimalla lasten vahvuuksia ja valmiuksia voidaan edistää lapsen positiivista kehitystä.

Vantaalla huoltajat, varhaiskasvatus ja neuvola tekevät yhteistyötä lapsen laajan 4-vuotistarkastuksen yhteydessä (HYVE). Opas HYVE-mallista.

Vantaan HYVIS on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa varhaiskasvatus on mukana muiden eri toimijoiden kanssa tekemässä yhteistä työtä lasten ja nuorten hvinvoinnin edistämiseksi.

Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyömalli
Hyve 4

Nelivuotiaat lapset kuuluvat valtakunnallisesti laajan hyvinvointitarkastuksen piiriin, joka toteutetaan Vantaalla pääkaupunkiseudullisen Hyve-mallin mukaisesti. Mallissa varhaiskasvatuksen ja perheen välillä käytäviä varhaiskasvatuskeskusteluja hyödynnetään neuvolassa siirtämällä tietoa huoltajien luvalla terveydenhoitajan ja lääkärin tekemiin tarkastuksiin. Tarkastuksen jälkeen lapsesta kerätty tieto palaa neuvolan täydentämänä varhaiskasvatukseen.

Kun lapsi täyttää neljä vuotta, käydään lapsen varhaiskasvatuskeskustelu Hyve -mallin mukaisesti. Lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja käy vanhempien kanssa varhaiskasvatuskeskustelun, jossa pohditaan yhdessä lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä, taitoja ja tuen tarpeita. Keskustelun pohjalta täytetään yhteenvetolomake, joka toimitetaan neuvolaan ennen nelivuotistarkastusta. Neuvolan terveydenhoitaja tutustuu varhaiskasvatuksen yhteenvetoon ja kirjaa siihen oman palautteensa nelivuotistarkastuksen jälkeen. Terveydenhoitaja toimittaa täydennetyn lomakkeen takaisin varhaiskasvatukseen.

Hyve-mallin avulla lisätään lapsiperheiden hyvinvointia sekä vahvistetaan vanhempien, päivähoidon ja neuvolan yhteistyötä. Tarvittaessa tarjotaan myös tukea oikeaan aikaan.

Hyve4-yhteenvetolomake ja Hyve4-keskustelurunko

Päiväkotiruokailu

Päiväkodissa tutustutaan monipuolisesti eri ruokalajeihin ja opetellaan omatoimista ruokailua sekä hyviä pöytätapoja.

Päiväkotiateriat muodostavat tärkeän osan lapsen päivittäisestä ravinnonsaannista, joka täydentyy kotona tarjottavalla ruoalla.

Vantaan varhaiskasvatuksessa ja kaikissa oppilaitoksissa on tarjottu lapsille ja nuorille mahdollisuutta vegaaniruokailuun syyslukukauden 2019 alusta lähtien. Vegaaniruokailun mahdollisuutta on jo kokeiltu Vantaan päiväkodeissa, Martinlaakson koulussa ja Tikkurilan lukiossa, ja nyt vegaaniruokailu laajene vaihtoehdoksi kaikille vegaanista ruokavaliota kotonakin noudattaville. Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa on päivittäin tarjolla vapaasti myös kasvisruokavaihtoehto. Päiväkotilapsen vegaaniruokavaliosta ilmoitetaan lomakkeen kohdassa ”muu ruokavalio”.

Ruokalistat

Ateriapalveluntuottajat käyttävät ruokalistasuunnittelun perustana valtakunnallisia ravitsemussuosituksia. Päiväkodeissa käytetään kuuden viikon kiertäviä ruokalistoja. Ruokalistoja suunniteltaessa otetaan huomioon sesongin mukaiset raaka-aineet sekä kansalliset juhlapyhät ja muut juhlistettavat päivät. Kysymme ruokaryhmien välityksellä päiväkotilasten toiveruokia säännöllisesti ja huomioimme toiveet mahdollisuuksien mukaan. Ruokalistojen suunniteltaessa huomioidaan myös asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset. Ruokalistoihin voit tutustua kaupungin verkkosivuilla.

Aamiainen

Aamiainen koostuu pääsääntöisesti puurosta tai leivästä. Leivän kanssa tarjotaan aina leikkelettä sekä tuorepalaa ja puuron kanssa tuoreannos. Aina tarjolla on myös näkkileipää, levitettä ja maitoa. Aamiainen tarjoillaan 7.30–8.30 välisenä aikana päiväkotikohtaisesti.

Lounas

Päiväkotilasten lounaat koostuvat vaihtelevasti liha-, kala-, broileri- ja kasvisruoista. Päivittäin on aina tarjolla kasviruokavaihtoehto sekä kerran viikossa päiväkodeissa on kasvisruokapäivä ja tarjotaan kahta erilaista kasvisruokaa. Lisäksi kasvisruoka on toisena vaihtoehtona joka päivä. Ruokalistaan vaihtelua tuovat erilaiset teemat, joita järjestetään pitkin toimintavuotta. Päiväkotilounas pitää sisällään:

  • pääruoan lisäkkeineen
  • salaatit/raasteet sekä salaattikastikkeet
  • näkkileipää tai pehmeää leipää ja levitettä
  • maitoa, piimää tai vettä.

Keittoaterioilla on tarjolla pehmeää leipää, leikkelettä, tuorepala ja hedelmä. Ruoka annostellaan tai otetaan itse lautasmallin mukaisesti henkilökunnan ohjauksessa, sen verran kuin lapsi jaksaa syödä. Ruokaa saa aina ottaa lisää, kunhan ruokailija ottaa lisää kaikkia ateriakokonaisuuden osia eikä pelkästään pääruokaa. Kappaletuotteiden kuten lihapyöryköiden ja kalapuikkojen määrää on kuitenkin rajoitettu, jotta niitä riittää kaikille ruokailijoille. Ruokailuajat ovat päiväkotikohtaisia, mutta ruokailu tapahtuu pääsääntöisesti kello 10.20–12 välisenä aikana.

Välipala

Välipaloina tarjotaan monipuolisesti ja vaihtelevasti mm. erilaisia marja- ja hedelmäpuuroja, leipää, jogurttia sekä kiisseleitä. Aina tarjolla on näkkileipää, levitettä ja maitoa.

Erityisruokavaliot

Keittiöt valmistavat erityisruokaa sitä tarvitseville päiväkotilapsille. Varhaiskasvatukselta päivähoitopaikkaa hakiessaan vanhempien tulee liittää erityisruokavaliota tarvitsevan lapsen hakemusasiakirjojen liitteeksi erityisruokavaliolomake. Mikäli erityisruokavalion tarve johtuu terveydellisistä syistä, lomakkeeseen tulee liittää voimassa oleva lääkärintodistus. Lääkärintodistus tulee päivittää pääsääntöisesti vuosittain, jotta voimme varmistua erityisruokavalion oikeellisuudesta ja myös siitä, ettei päiväkotilapsen ruokavaliota rajoiteta turhaan. Laktoositonta maitojuomaa on tarjolla sitä tarvitseville, mutta sen saaminen edellyttää erityisruokavalioilmoitusta. Erityisruokavalion ilmoituslomake (tähän linkki lomakkeeseen) sekä toimintaohje löytyvät kaupungin verkkosivuilta. Tarvittaessa lomakkeen ja ohjeet saa päiväkodin johtajalta.

Lasten erityisruokavalio varhaiskasvatuksessa, ohje ja lomake
Notification of special diet (Early childhood education)

Teemat

Päiväkodeissa vietetään toimintavuoden aikana muutamia teemapäiviä, jotka näkyvät ruokalistalla teemaan sopivina aterioina sekä mahdollisesti somistuksessa. Teemojen yhteydessä päiväkodeissa tarjotaan satunnaisesti jälkiruokia.

Ruokaryhmät

Päiväkodeistamme toimii ruokaryhmiä, joihin osallistuu lapsia, päiväkodin henkilöstöä sekä keittiön edustaja. Ruokaryhmän kautta lapset voivat vaikuttaa päiväkotiruokaan, ruokailuun sekä päiväkodeissa vietettäviin teemapäiviin. Lisätietoja päiväkodin ruokaryhmästä voit kysyä päiväkodin henkilökunnalta. Jotkut päiväkodeista osallistuu ”makuraatiin” testaamalla ja maistamalla raaka-aineita sekä uusia ruokia, joita voisi mahdollisesti käyttää päiväkotien ruokalistoilla.

Palaute

Huomioimme saamamme palautteen, kun kehitämme päiväkotiruokailua. Toivomme, että palaute annetaan ensisijaisesti suoraan keittiön edustajalle. Tarvittaessa voit antaa palautteen myös kirjallisesti kaupungin nettisivujen palautelomakkeen avulla.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevan lapsen lääkehoito

Lapsen lääkehoito toteutetaan ensisijaisesti lapsen kotona.

Akuutisti sairastunut lapsi hoidetaan aina kotona ja lasten lääkehoito on huoltajien vastuulla. Lääkärin tulisi mahdollisuuksien mukaan määrätä sairaalle lapselle pitkävaikutteisia lääkkeitä, jotka annetaan lapselle kotona ennen tai jälkeen hoitopäivän. Mikäli lääkehoito varhaiskasvatuksessa oloaikana on välttämätöntä, huoltajat vastaavat siitä, että varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on riittävä tieto lapsen lääkehoidon toteuttamiseksi päivän aikana. Huoltajan tulee toimittaa varhaiskasvatuksen henkilökunnalle kirjallinen ja tarkka ohjeistus sekä resepti/lääkkeessä olevat apteekin merkinnät), lääkehoidon toteuttamista varten, josta käy ilmi seuraavat tiedot:

  • lasta hoitavan lääkärin nimi
  • lääkkeen nimi
  • lääkkeen säilytys- ja annosteluohje
  • lääkkeenantotapa

Huoltajan tulee toimittaa lapsen lääke kerta-annoksina tai lääkepakkauksen edellyttäminä annoksina ja lapsen nimellä varustettuna, jolloin vastuu lääkkeen ja lääkeannoksen oikeellisuudesta on huoltajilla. Esimerkiksi suun kautta annettavat nestemäiset lääkkeet tuodaan valmiiksi annosteltuna ruiskuun vedettynä. Poikkeuksena yksittäispakkaamisesta ovat sellaiset nestemäiset lääkkeet, joita tulee säilyttää suljetussa lasipullossa, joita on ravistettava ennen käyttöä ja joiden etukäteisannostelu on mahdotonta.

Lapsen sairauden hoitoon liittyvän lääkehoidon toteuttaminen varhaiskasvatuksessa perustuu aina lapselle tehtävään lääkehoitosuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksessa toteutettava lääkehoidon suunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen huoltajan, lapsen kasvatukseen ja opetukseen osallistuvan henkilöstön kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan lapsen lääkehoidon ja terveydentilan seurannan tarpeet ja millä laajuudella ja toimenpiteillä näihin tarpeisiin pystytään varhaiskasvatuksessa vastaamaan. Suunnitelmaan kirjataan myös toiminta- ja menettelytavat hätätapauksissa.

Huoltajat vastaavat lääkehoidossa tapahtuvien muutosten tiedottamisesta varhaiskasvatukseen. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan osaaminen varmistetaan säännöllisesti kerran vuodessa.

Hätätapauksissa, esimerkiksi nopean ja vaarallisen allergisen reaktion ilmetessä, varhaiskasvatuksen henkilökunta on velvollinen ottamaan yhteys hätäkeskukseen. Lääkitys aloitetaan heti huoltajien antamien ja lapsen lääkehoitosuunnitelmassa sovittujen ohjeiden mukaan, jos on ilmeistä, ettei lasta ehditä saada ajoissa lääkärin hoitoon.

Lapsen lääkehoitosuunnitelma varhaiskasvatuksessa

Lasten tartuntatauteja

Selvitys lapsen tapaturmasta, lomake

Ajankohtaista