Ennaltaehkäisy on avainasemassa lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ehkäisemisessä

Seksuaalista häirintää on kouluterveyskyselyn mukaan kokenut noin joka viides yläkouluikäinen

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan noin joka viides pääkaupunkiseudun 8.- ja 9-luokkalainen on kokenut vuoden aikana seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Heistä noin 3,5 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää koulussa. Kouluissa tapahtunut häirintä on laskenut lähes kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa vuodesta 2017. Osa nuorista on joutunut myös seksuaalirikoksen uhriksi. Sosiaalisen median yleistymisen ja uusien alustojen myötä netissä koettu seksuaalinen häirintä ja grooming on yleistynyt.

Vaikeista aiheista pitää puhua avoimesti

Katariina Lappalainen on Vantaan opiskeluhuollon esihenkilö perusopetuksen kuraattoripalveluissa.
”Seksuaalinen häirintä on ilmiö, joka ei välttämättä näyttäydy niin isosti jokaisessa koulussa, mutta kaikkialla sitä pyritään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään. Häirinnän vastainen työ on osa yhteisöllistä oppilashuoltotyötä, joka kuuluu kaikille koulun aikuisille, mutta sitä koordinoi ja kehittää koulun oppilashuoltoryhmä. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa tietoisuutta koko koulun tasolla myös tällaisista vaikeista aiheista,” Katariina kertoo.

”Keinot seksuaalisen häirintään ja väkivaltaan puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn ovat osin samoja kuin kiusaamiseen ylipäänsä. Ennaltaehkäisyssä tärkeää on luottamuksellisen ja yhteisöllisen ilmapiirin vahvistaminen yksittäisten oppilaiden kohtaamisissa, luokassa ja koko kouluyhteisössä. Yhteistyö koulun ja kodin välillä on myös keskeistä. Monissa kouluissa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ja oppilaat ovat mukana tällaisiin teemoihin liittyvän tekemisen suunnittelussa kouluyhteisössä.” Katariina jatkaa.

Kouluissa työskentelevät kuraattorit ovat vahvasti mukana oppilaiden arjessa, myös kun kohdataan vaikeita asioita. Katariina Lappalainen korostaa koulussa toimivien kuraattorien roolia avoimen keskustelukulttuurin ylläpitäjinä.

”Seksuaalikasvatus on tärkein työkalu häirinnän ennaltaehkäisyn näkökulmasta, koska se antaa lapselle ja nuorelle tietotaitoa, jonka pohjalta hän pystyy tekemään vastuullisia päätöksiä. Lapsi, joka arvostaa itseään sekä tunnistaa omat rajansa, arvostaa myös toisia ihmisiä ja heidän rajojaan,” kertoo Espoon kaupungin kuraattori, Liisa Nybacka, jolla on myös seksuaalineuvojan koulutus.

”Jokaisella aikuisella, niin koulun työntekijöillä, kodin aikuisilla ja muilla aikuisilla, on tärkeä tehtävä seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisessä, koska me kaikki luomme arvoja, yhteisöllisyyttä sekä turvallisuutta yhteisöömme. Tämäkin on sellainen asia, jossa parhaiten onnistumme yhteistyöllä. Kasvattajan on hyvä olla tietoinen omista arvoistaan ja asenteistaan liittyen seksuaalisuuteen ja ottaa asia puheeksi neutraalisti ja avoimesti. Kaikkea ei tarvitse tietää, luvan anto seksuaalisuudesta keskustelemiseen on tärkeintä,” Liisa jatkaa.

Liisa Nybacka korostaa erityisesti sitä, että nuori uskaltaa hakea apua herkästi ”Tärkeintä on, että lapset ja nuoret tietävät, mihin he voivat ottaa yhteyttä, ja että he eivät jää tilanteissa yksin. Jokaisessa luokassa on vähintään joku seksuaalista häirintää kokenut. Tarvittaessa teemme yhteistyötä esim. muiden viranomaisten kanssa, kuten konsultoimme poliisia tai lastensuojelua,” Liisa sanoo.

Lapset ja nuoret kohtaavat seksuaalista häirintää digitaalisessa mediassa

Netissä tapahtuva häirintä onkin lisääntynyt selkeästi edellisestä kouluterveyskyselystä. Projektikoordinaattori Stella Leoni työskentelee Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Turvallisesti mediassa ja maailmalla -hankkeessa, jonka tavoitteena on ehkäistä alaikäisiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa henkilöstökoulutusten avulla. Hanketta rahoittaa Opetushallitus ja yhteistyöverkostona toimivat pääkaupunkiseudun kunnat ja eri järjestöt. Koulutettuja jo lähes 1400. Hanke kulkee rinnakkain KVO13 eli kiusaamisen vastaisen ohjelman kanssa.

”Alaikäisiin kohdistuva seksuaaliväkivalta digitaalisessa mediassa mm. grooming ja sextortion ovat valitettavasti kasvava ja muotoaan muuttava ilmiö, joka pyrkii löytämään lapsen haavoittuvuuskohdat.” Tämä on koronaepidemiaa vasten huolestuttava tilanne, Stella huokaisee ja jatkaa painokkaasti ”Meidän aikuisten tehtävä on ottaa lasten somearki ja seksuaalioikeudet puheeksi koulussa, kotona ja arkiympäristössä” Grooming tarkoittaa tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään kontaktiin alaikäisen kanssa tarkoituksena kohdistaa lapseen seksuaaliväkivaltaa. Lasta voidaan myös kiristää.

”Osaamista seksuaalisuudesta on lisättävä, jotta voimme kohdata ja ymmärtää mitä seksuaaliväkivalta tai häirintä pahimmillaan rikkoo - tapahtuipa se sitten koulussa tai digitaalisessa mediassa! Lapsen on ensin saatava sanat seksuaalisuuden moninaisuudesta, jotta voi tunnistaa, kun omia rajoja rikotaan” Stella painottaa.

Hankkeessa on luotu materiaalipankki ammattilaisille, joiden avulla koulut ja oppilaitokset pystyvät edistämään lasten turvallisuutta ja hyvinvointia seksuaaliväkivallan vastaisessa työssä, Stella Leoni kertoo.

Tärkeänä kysymyksenä on, miten tietoisuutta lisätään koko kouluyhteisössä sekä alaikäisille, että huoltajille. ”Meillä aikuisilla on ollut #metoo- kampanja, jossa annoimme aikuisille luvan puhua! Children too puuttuu vielä. Meidän aikuisten on nostettava teema esille suojellaksemme lapsia.”

On useita tutkimuksia, jotka antavat viitteitä, että lapset kertovat seksuaaliväkivallan kokemuksistaan todennäköisimmin kavereille – ei aikuisille. Siksi puhummekin piilorikollisuudesta. Hanke on lisännyt eri kuntien, kaupungin toimialojen, järjestöjen, THL:n, erikoissairaanhoidon, hankkeiden ja poliisin ”yhteistä työtä” seksuaaliväkivaltaa kohdanneen lapsen palvelupolulla.
Leoni kannustaa puhumaan vaikeistakin asioista avoimesti ja ratkaisukeskeisesti. Teema vaatii monialaista yhteistyötä lapsen arkiympäristössä, mutta myös eri hallintokuntien välillä preventiosta interventioihin.

Kunnat ovat tuottaneet ennaltaehkäisyn tueksi podcastejä ja muita materiaaleja

Materiaalia huoltajille:
Podcast: Riko hiljaisuus – tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja groomingista

Materiaalia nuorille ja huoltajille:
Podcast: Samalla Puolella: Tarina seksuaalisesta väkivallasta selviytymisestä

Materiaalia ammattilaisille:
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja groomingin ehkäisy
Alaikäisiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan vastainen työ – materiaalipankki ammattilaisille
Virtuaalivalmennus Helvi: Suojellaan lapsia seksuaaliväkivallalta

Käsitteet

Lapsiin kohdistuva väkivalta, joka kohdistuu lapsiin siten, että se aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa fyysisiä vammoja tai vaarantaa lapsen hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveyden tai emotionaalisen kehityksen

Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta on laaja käsite, joka tarkoittaa kaikkia niitä tekoja, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Teot voivat sisältää ahdistelua, lähentelyä, koskettelua, pakottamista kosketteluun sekä painostamista tai pakottamista seksuaalisiin tekoihin.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan yleisesti sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Seksuaalisen kuvamateriaalin lähettäminen lapselle on seksuaalista häirintää ja se saattaa täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön.

Seksuaalinen häirintä digitaalisessa mediassa voi sisältää monenlaisia tekoja, kuten halventavia ja vihjailevia puheita, seksuaalisia eleitä, ilmeitä tai se voi olla seksuaalissävytteistä nimittelyä tai pyyntöjä kosketteluun webkameran tai muun digitaalisen laitteen välityksellä. Grooming tarkoittaa aikuisen tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään seksuaaliseen kontaktiin lapsen kanssa tai houkutellaan lapsi tekemään seksuaalisia tekoja. Lasta voidaan myös kiristää seksuaalisilla kuvilla – Sextortion.

Samalla puolella on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteinen kiusaamisen vastainen somekampanja kouluväkivaltaa vastaan. Vuoden aikana kaupungit kertovat kiusaamista ehkäisevästä ja siihen puuttuvasta toiminnastaan, esimerkiksi viranomaisyhteistyön, nuorisotyön tai mielenterveystyön näkökulmista.
Samalla puolella -kampanjan tukijoina ovat Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan poliisit, Poliisihallitus sekä sisäministeriö.

Julkaistu: 10.5.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter