Uusi Hämeenkylän koulu aukeaa – Oppilaat ja opettajat mukana suunnittelussa

Uusi hämeenkylän koulurakennus kuvattuna ulkoa

Hämeenkylän uusi koulu avaa ovensa torstaina 13. elokuuta. ”Uusi Hämis” on Suomen ensimmäisiä yläkouluja, joka on rakennettu opetussuunnitelman pedagogisten tarpeiden mukaisesti. Tilat luovat käytännölliset puitteet yhteisopettajuudelle sekä joustaville oppimisympäristöille. Väistötiloissa olleet oppilaat ja opettajat siirtyvät allianssimallilla rakennettuun koulurakennukseen, jonka suunnittelussa he olivat itse mukana.

Uusi Hämeenkylän yhtenäiskoulu vastaanottaa torstaina 770 innokasta oppilasta lähiopetukseen. Koulun väen lisäksi tilat palvelevat normaalioloissa iltakäyttäjiä ja koulun yhteyteen rakennettu uusi liikuntahalli Länsi-Vantaan asukkaita ja urheiluseuroja.

Koulun opettajat ja oppilaat mukana suunnittelussa

Allianssiurakkamallilla rakennettu koulu on toteutettu tiiviisti kaikkien toimijoiden yhteistyössä. Myös koulun oppilaat, heidän vanhempansa ja opettajat osallistuivat koulun suunnitteluun ideointipalavereiden muodossa. Koska vanhasta koulusta oli luovuttu pitkäaikaisten sisäilmaongelmien vuoksi, Hämeenkylän uuden koulun rakentamisessa asetettiin erittäin korkealaatuiset tavoitteet. ”Haluttiin rakentaa täydellinen koulu, jonka käyttäjät ovat tyytyväisiä ja terveitä”, Vantaan kaupungin tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius tiivistää. Monikäyttöinen ja toimiva koulurakennus valmistuikin tilaajan tavoitteiden mukaisesti ajallaan ja kustannustehokkaasti.

Kouluyhteisö on saanut testata ja kehittää toiminnallisia ratkaisuja väistötiloissaan Sanomalassa ja kaikki oppi on viety kaupungin edustajien sekä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa yhteistyössä rakennushankkeeseen. Sanomalan vanhassa toimistorakennuksessa saadut kokemukset yhteisopettajuudesta ja uudenlaisista työskentelytavoista antoivat osviittaa uuden koulun toimintaan. Väistötiloissa huomattiin muun muassa äänisuunnittelun tärkeys. ”Sanomalasta tuotiin oppeja uuden koulun suunnitteluun. Esimerkiksi oppimisalueiden äänimaailmat eivät saa sekaantua toisiinsa. Yksilöllisten opintopolkujen kautta ryhmitellyt oppilaat työskentelevät eri alueilla, siksi oppimisalueiden yhteydessä on oltava riittävästi eriyttämisen mahdollistavia pientiloja,” koulun rehtori Pasi Majasaari kertoo.

Uusi oppiminen motivoi oppilaita

Koulun rehtori Pasi Majasaari odottaa uuden koulun aukeamista. Tilat palvelevat erinomaisesti pedagogisia tavoitteita, sillä ne ovat muunneltavia, joustavia ja avoimia. Opettajat opettavat yhdessä oppilasryhmiä.

”Kaikkien oppilaiden on välttämätöntä oppia kaikista opiskeltavista oppiaineista perusasiat. Mutta ei ole järkevää, että kaikki etenevät samalla tavalla, opiskellen samoja asioita samanaikaisesti. Osa oppilaista tarvitsee oppimisessaan enemmän tukea kuin toiset, osa taas kykenee oppimaan nopeammin ja opiskelemaan asioita syvemmälle,” Majasaari toteaa. ”Kun opettajat toimivat tiiminä, yhteisopettajina, voidaan oppilaita ryhmitellä joustavasti eri tavoin niin, että yksi opettajista vastaa yhden ryhmän oppimisesta ja toinen taas toisen”.

Yksilöllisten opintopolkujen muuttuessa oppilas voi myös vaihtaa oppilasryhmää myöhemmin. ”Olemme huomanneet, että tämä henkilökohtainen tapa oppia on lisännyt oppilaiden motivaatiota. Yhteisopettajuuden ja pienryhmätyöskentelyn avulla koululaiset ovat oppineet oppiaineiden lisäksi vuorovaikutteisuutta, yhteistoimintaa sekä oman toiminnan suunnittelua ja arviointia,” Majasaari avaa uusien työskentelytapojen merkitystä.

Koulu palvelee myös alueen asukkaita

Opetuskäytön lisäksi muun muassa suuret aula- ja yhteistilat tarjoavat normaalioloissa loistavat puitteet erilaisten yhteisöllisten tapahtumien ja juhlien järjestämiseen. Hyvin varusteltuja erityisopetustiloja voi käyttää myös iltaisin ja viikonloppuisin esimerkiksi harrastustoimintaan ja aikuisopetukseen. Monikäyttöiset tilat ovat ympäristöystävällisiä, koska koulurakennus ei seiso tyhjillään opetusaikojen ulkopuolella.

”Yksi hienoimpia asioita allianssimallilla toteutetussa rakennusprojektissa oli se, että pystyimme reagoimaan nopeasti alueen tarpeisiin. Koulun perinteinen liikuntasali vaihtuikin kesken suunnittelun monipuoliseksi liikuntahalliksi, joka palvelee paremmin myös Länsi-Vantaan asukkaita ja urheiluseuroja”, Wallenius kehuu onnistunutta hanketta.

Allianssimalli on rakennushankkeen toteutusmuoto, jossa osapuolet vastaavat yhdessä hankkeesta yhteisellä organisaatiolla ja jakavat hankkeen onnistumiset ja riskit. Käytäntö on osoittanut, että suurissa hankkeissa yhteistyö ja parhaiden ratkaisujen löytäminen onnistuvat allianssissa tavanomaista paremmin.

Allianssiin kuuluvat Vantaan kaupungin lisäksi NCC sekä Työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä.

Lisätietoja:

Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo, p. 040 707 1115

Hämeenkylän koulun rehtori Pasi Majasaari, p. 040 845 4405

Vantaan oppimisympäristöjen kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Eero Väätäinen, p. 050 3121675

Vantaan kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti, p. 050 511 8636

Vantaan kaupungin rakennuttamisen projektipäällikkö Ari Kiiskinen, p. 040 079 4436

Julkaistu: 10.8.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter