Vantaan tilinpäätös 55 miljoonaa plussalla

Vantaan kaupunginjohtaja julkaisi viime vuoden tilinpäätöksen, joka päätyi 55 miljoonan verran positiiviseksi. Suurin tulokseen vaikuttava tekijä oli valtion koronatuki, jolle on käyttöä vielä tänäkin vuonna.

Koronapandemian vaikutukset iskivät voimakkaasti Suomen talouteen, mm. rajoitustoimien ja kansainvälisen kaupan vähenemisen johdosta. Työttömyys- ja lomautusluvut lähtivät voimakkaaseen kasvuun ja useilla aloilla vaikutukset yritysten toimintaan olivat hyvin negatiiviset. Vantaalla korostuivat erityisesti lentokenttään sidoksissa olevien yritysten ongelmat.

Korona vaikutti voimakkaasti lähes kaikkeen kaupungin toimintaan: tiloja ja toimintoja suljettiin, siirryttiin laajasti etätyöskentelyyn sekä muutettiin ja kehitettiin uusia palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollolta vaadittiin nopeita toimenpiteitä pandemian hillitsemiseksi ja hoitamiseksi. Kasvatuksen ja oppimisen toimialalla siirryttiin koulujen etäopetukseen parin viikon varoitusajalla. Kaupunkikulttuurin hallitsemia tiloja suljettiin useaan otteeseen rajoitustoimenpiteiden ja -suositusten muuttuessa. Resurssikeskuksen kautta keväällä siirrettiin noin 380 henkilöä toisiin tehtäviin. Pandemiasta huolimatta peruspalvelut pystyttiin turvaamaan ja toimintoja kehitettiin edelleen.

Koronasta aiheutuneiden kulujen kasvu, toimintatulojen lasku ja verotulojen pieneneminen olivat uhka kuntataloudelle, erityisesti suurille kaupungeille. Valtio tuki valtionosuuksien ja yhteisöveron kautta toteutetuilla toimenpiteillään kuntien taloutta. Lisäksi sairaanhoitopiirit ja joukkoliikenne saivat koronatilanteeseen liittyviä lisätukia. Vantaa teki myös omia talouden rajoitustoimenpiteitään, joilla pienennettiin käyttötalouden menoja 5 miljoonalla eurolla ja investointimenoja 23 miljoonalla eurolla.

Kaupungin verotulot kehittyivät kohtuullisesti koronapandemiasta huolimatta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 5,8 prosenttia. Verotulojen kasvua lisäsivät mm. vuoden 2019 verokorttiuudistus sekä Vantaan jako-osuuden kasvu. Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuuden korotuksesta Vantaan osuudeksi tuli noin 16 miljoonaa euroa. Vantaa sai valtion myöntämiä koronatukia 73,8 miljoonaa euroa. Yhteensä valtionosuuksien ja yhteisöveron kautta Vantaa sai valtion koronatukea noin 90 miljoonaa euroa.

Vantaan tilinpäätös osoittaa 55,1 miljoonana euron tilikauden tulosta. Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen bruttoinvestointimenot olivat 144,9 miljoonaa euroa. Vuosikatteen ollessa 166,8 miljoonaa euroa investointien tulorahoitusprosentiksi tuli 117. Kaupungin pitkäaikainen lainakanta pieneni 39,1 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa 858 miljoonaa euroa. Vuodesta 2015 kaupungin lainakanta on laskenut 220 miljoonalla eurolla. Asukaskohtainen pitkäaikainen lainakanta on samalla laskenut suurten kaupunkien keskimääräiselle tasolle.

- Tämä hyvä tulos auttaa Vantaata selviämään kuluvasta ja seuraavista vuosista, joissa korona edelleen aiheuttaa lisäkustannuksia ja todennäköisesti vähentää myös kaupungin tuloja. Kaupungin pitäisi jatkossakin olla elvytyskykyinen. Lisäksi korona aiheuttaa pitkävaikutteiset jälkiseuraamukset kuten kasvaneet perheiden ja nuorten ongelmat, toteaa kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Vantaan kasvu oli edelleen voimakasta, vaikka kahden edellisen vuoden ennätysluvuista jäätiinkin. Vuoden aikana kaupungin väkiluku kasvoi noin 3 500 hengellä ja uusia asuntoja valmistui yli 2 900. Kaupungin kasvun tueksi valmisteltiin vuoden 2021 alun päätöksentekoa varten uusi yleiskaava. Kaupungin ja koko seudun kasvua edesauttaa myös valtion kanssa solmittu maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus vuosille 2021–2024. Sopimuksessa valtio sitoutuu myös Vantaan ratikan suunnittelun rahoitukseen 30 prosentilla kustannuksista. Vantaan talouden tasapainotusta tukevaa tuottavuus- ja kasvuohjelmaa 2021–2025 valmisteltiin kaupunginhallituksen asettamassa tuottavuus- ja kasvuohjelmatoimikunnassa.

Vuosi 2021 on edelleen haastava niin kaupungin palveluille kuin taloudellekin koronapandemian yhä jatkuessa. Rokotteiden uskotaan normalisoivan tilannetta vuoden loppuun mennessä. Pandemian talousvaikutukset ulottuvat kuitenkin useille vuosille suuren työttömyyden ja yritysten hitaan toipumisen takia. Myös pandemian aikana syntynyttä palveluvelkaa on kurottava umpeen. Kaupungin kasvu edellyttää myös jatkossa erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin investoimista. Vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen päätetään kaupungin uudesta strategiasta, joka antaa suuntaa kaupungin kehittämiselle ja kehitykselle seuraaville vuosille.

Julkaistu: 18.3.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter