Kehitysvammaisten terveydenhoitopalvelujen järjestämisen kuntakyselyn alustavia tuloksia

Kehitysvammaisten henkilöiden tavanomaisten sairauksien hoito on järjestetty samoin kuin muidenkin kuntalaisten. Joidenkin palvelujen järjestämisessä, ja osin myös saatavuudessa, on hajontaa kuntien kesken. Nämä ilmenevät alustavista vastauksista, joita on saatu Uudenmaan alueen kunnille ja kuntayhtymille lähetetystä kehitysvammaisten terveydenhuoltopalveluja koskevasta kyselystä.

”Lämmin kiitos jo vastanneille! Tuloksissa on mukana tässä vaiheessa 21 Uudenmaan kuntaa. Viiden kunnan tai kuntayhtymän vastauksia odotamme vielä”, projektipäällikkö Tiina Hannikainen toteaa.

Kyselyssä on tullut esiin, että kehitysvammaisten henkilöiden tavallisten, tilapäisten ja pitkäaikaisten sairauksien hoito tapahtuu pääasiassa perus- ja erikoissairaanhoidossa, kuten muillakin kuntalaisilla. Näitä palveluita ovat muun muassa neuvola- ja kouluterveydenhuolto sekä suun terveydenhoito. Silloin kun tarvitaan kehitysvammaisuuteen perehtyneen asiantuntijan osaamista, ja sitä ei omassa kunnassa ole, palvelua haetaan Etevasta ja Kårkullasta.

Hyvät käytännöt esiin

Psyykkisten ongelmien ja kriisitilanteiden hoidon prosessit ovat vastausten perusteella osin epäselviä ja koordinoimattomia. Vastaajat kokevat, etteivät he aina löydy sopivaa väylää konsultointiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Joidenkin palvelujen järjestämisessä, ja osin myös saatavuudessa, on hajontaa kuntien kesken. Tällaisia palveluja ovat psykologipalvelut, seksuaalineuvonta, puhe- ja toimintaterapia sekä kuntoutussuunnitelman laatiminen. Kuntoutussuunnitelmat tehdään moniammatillisesti, minkä toimintatavan kunnat raportoivat yhtenä hyvänä käytäntönä. Kunnat hankkivat kehitysvammaisten terveydenhoitopalveluja myös yksityisiltä toimijoilta.

”Kerromme lisää muista hyvistä kuntien käytännöistä ja kyselyn tuloksista, kun olemme saaneet kaikkien kuntien vastaukset. On tärkeää saada vastaukset kaikista kunnista, jotta kehitysvammaisten terveydenhoitopalvelujen järjestämisen nykyinen kokonaiskuva saadaan näkyviin, ja kehittäminen sujuviin ja tarpeenmukaisiin polkuihin voidaan aloittaa”, Hannikainen kertoo.

Uudenmaan alueen kuntien edustajat käynnistivät selvityksen kehitysvammaisten hoitopolkujen ja hoidon porrastuksen määrittämiseksi helmikuussa 2020. Tehtävään nimettiin alueen kuntien ja kuntayhtymien (Espoo, Helsinki, Karviainen, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Keusote, Porvoo, Sipoo, Vantaa), HUSin, Eteva kuntayhtymän ja Kårkulla samkommunin edustajista koostuva johtoryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Espoon terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn. Tavoitteena on tehdä sujuvat ja tarpeen mukaiset hoitopolut yhdessä kaikkien asianosaisten kanssa. Hoidon ja osaamisen saatavuus tulevaisuudessa ovat projektin keskeisiä tavoitteita.

Julkaistu: 5.11.2020 
(muokattu: )