Kaupunginjohtajat: Päivitetyt rahoituslaskelmat nostavat esiin sote-uudistuksen ongelmat

Hallituksen sote-esityksen taloudelliset vaikutukset näyttävät yhä huolestuttavammilta. Jo aiemmin on arvioitu, että uudistus heikentäisi julkisen talouden tasapainoa koko 2020-luvun ajan. Toukokuun alussa julkaistut päivitetyt hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat osoittavat, että toteutuessaan sote-uudistus loisi huomattavia haasteita talouden elpymiselle koronan jälkeen. Kun otetaan lisäksi huomioon, että kuntien veroprosenttia ollaan uudistuksen yhteydessä leikkaamassa, on uudistus kaupunkien näkökulmasta merkittävä heikennys nykytilanteeseen. Kaupunkien toimintaedellytykset ja mahdollisuudet huolehtia niille jäljelle jäävistä tehtävistä vaarantuisivat olennaisesti.

Asiantuntijoiden ja sote-organisaatioiden yleisen näkemyksen mukaan uudistus heikentäisi talouden hallinnan kannustimia. Hyvinvointialueiden perustamisen hinta ja esitetty talouden ohjausmalli ovat rahoituksen näkökulmasta kestämättömiä. Kestävyysvajeen kiinni kuromisen ratkaisevat vuodet väestön ikääntyessä pahimmassa tapauksessa menetettäisiin.

Kaupunkien näkökulmasta hallituksen esitys ei ole valmistelun aikana juurikaan parantunut. Uudistuksessa kaupunkeihin kohdistuu kauttaaltaan ongelmallisia vaikutuksia. Kaupunkien kyky kantaa laaja-alaista vastuuta kestävästä kasvusta ja investoinneista heikkenee. Uudistus on askel väärään suuntaan tilanteessa, jossa kasvavien kaupunkien pitäisi pystyä toimimaan koko maan talouden elpymisen moottoreina.

Suurten kaupunkien esittämät huomiot eivät ole johtaneet valmistelun aikana riittäviin muutoksiin. Kaupunkien investointi- ja lainanhoitokykyä uudistuksen jälkeen tulisi arvioida perusteellisemmin ja arvioida myös kuntien rahoitusmallin kehittämisen vaihtoehtoja sekä löytää ratkaisuja kuntien veropohjan ja verotulojen tasausmallin uudistamiselle siten, että kaupunkien mahdollisuudet ja kannustimet kestävään kasvuun säilyisivät myös tosiasiallisesti.

Tavoitteet sote-uudistuksen taustalla ovat tärkeitä ja ongelmat aitoja. Tällaisenaan uudistus ei kuitenkaan pysty niihin kestävällä tavalla vastaamaan.

Uudistusta ei kuitenkaan tarvitse aloittaa alusta. Kuntien johdolla tähän asti tehtyä työtä voidaan jatkaa keskeytyksettä. Sote-palvelujen tuotantorakenteiden eheyttämistä voidaan jatkaa, ja resurssit voidaan kohdistaa tehokkaasti vaikuttavuuden lisäämiseen. Samalla kaupunkien kanssa tulee aloittaa kumppanuuteen perustuva kehitystyö, jolla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kasvu edellytyksiä voidaan vahvistaa.

Jan Vapaavuori, pormestari, Helsinki
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja, Espoo
Lauri Lyly, pormestari, Tampere
Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja, Vantaa
Tuomas Heikkinen, kansliapäällikkö, Turku

Julkaistu: 6.5.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter