Kädet sotessa -blogi

Täältä voit lukea sote-uudistuksen kuulumisia Vantaan ja Keravan alueella. Blogia kirjoittavat sote-uudistuksen parissa työskentelevät henkilöt ja se edustaa näiden henkilöiden omia mielipiteitä.

30.9. Julkinen sektori tarvitsee kokemusasiantuntijoita

Teksti julkaisu myös kansalaisyhteiskunta.fi:ssä 16.9.2021

Yhteiskehittäminen sote-palveluissa monipuolistaa kokemusasiantuntijoiden rooleja, sillä he ovat mukana sote-uudistustyössä pohtimassa muun muassa sitä, mitä tulee ottaa huomioon, kun kehitetään digitaalisia palveluita neuvontatyön tueksi.

Kokemusasiantuntijuus on kirjavasti kuvailtu ilmiö, josta puhutaan paljon. Esimerkiksi Kokemustoimintaverkosto sekä Koulutetut Kokemusasiantuntijat eli KoKoA ry ovat laatineet omat määrittelynsä kokemusasiantuntijuudesta. Määritelmät eroavat toisistaan siinä, tuleeko kokemusasiantuntijan olla koulutettu vai ei.

Koulutusta vaativat tahot näkevät, että laadukas koulutus parantaa kokemusasiantuntijoiden jaksamista haastavissa asiantuntijatehtävissä sekä mahdollistaa oman tarinan rakentamisen niin, että oman itsensä suojaaminen työtilanteissa on mahdollista. Toisaalta koulutus voidaan nähdä myös elementtinä, joka rajaa toimintaa liikaa sekä vähentää kokemustarinan autenttisuutta, kun tarinaa työstetään ja muokataan.

Kokemusasiantuntijuutta arvostetaan

Koulukuntaeroista huolimatta kokemusasiantuntijuus on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti myös julkisella sektorilla. Aiemmin kokemusasiantuntijoita työskenteli pitkälti kolmannen sektorin järjestöissä, joissa vertaisuus ja jaetut kokemukset ovat toiminnan ydintä. Osallisuuskeskustelun myötä myös julkinen sektori on havahtunut siihen, että kokemusasiantuntijat tuovat asiakas- ja kehittämistyöhön merkittävän lisäpanoksen. Kun vaikkapa mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään, on äärimmäisen tärkeää ottaa kokemusasiantuntijat mukaan prosessiin.

Olen saanut työskennellä lukuisten vertaistyöntekijöiden ja koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisäksi olen ollut vaikuttamassa siihen, että rakenteet, kuten laadukkaat koulutukset ja tilauskäytänteet, tukisivat kokemusasiantuntijuuden lisääntymistä eri sektoreilla. Kokemusasiantuntijatoiminnan edellytyksiä ovat esimerkiksi toimivat palkkionmaksukäytänteet ja kunnossa olevat vakuutusasiat. Nämä panostukset osoittavat, että kokemusasiantuntijat ovat tärkeä asiantuntijaryhmä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Millaista kokemusasiantuntijuus on julkisella sektorilla?

Se voi olla esimerkiksi päihdetyön kokemusasiantuntijavastaanottoja tai ryhmätoimintojen luotsaamista. Toisaalta se voi olla osallistumista erilaisiin työryhmiin, joissa yhteiskehitetään palveluita ja palvelurakenteita. Toimin itse Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman yhtenä projektipäällikönä. Vastaan neuvonnan ja asiakasohjauksen kehittämisestä – tai pikemminkin yhteiskehittämisestä.

Työryhmissä on mukana kokemusasiantuntijoita julkisen sektorin ammattilaisten sekä järjestöedustajien lisäksi. Moniammatillinen osaajajoukko varmistaa sen, että erilaiset tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduiksi.

Koulutetut kokemusasiantuntijat tilataan työryhmiin pääasiassa Vantaan A-kilta ry:n hallinnoimasta KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankista, jossa on kymmeniä koulutettuja kokemusasiantuntijoita erilaisilla osaamisprofiileilla. Pankista vastaa taustajärjestö, kun taas palkkioiden maksu tapahtuu Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman budjetista. Pankin kokemusasiantuntijoilla on monipuoliset taustat: osa ei ole koskaan ollut työelämässä, kun taas toisilla on vankka työ- ja opiskelutausta. Kaikkia heitä yhdistää halu tehdä merkityksellistä työtä omia kokemuksiaan hyödyntäen – kokemusasiantuntijuus on siis osallisuutta parhaimmillaan!

Raisa Saraniemi, projektipäällikkö, Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hanke

20.8. Opas päihteiden käytöstä huolestuneille pilotointiin Vantaalla

Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeen Mielenterveys- ja päihdepalveluiden projektissa suunniteltu Opas päihteiden käytöstä huolestuneille on otettu pilottikäyttöön Vantaalla. Opas pohjautuu Sininauhasäätiön Oppaaseen kadun kansalle.

Mallia maailmalta

Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa kehitetty Opas päihteiden käytöstä huolestuneille on saanut ideansa Sininauhasäätiön tuottamasta Oppaasta kadun kansalle. Opas kadun kansalle on listannut ensin Helsingin ja myöhemmin koko pk-seudun asunnottomien palveluita vuodesta 2017.

Idea oppaasta syntyi, kun Sininauhasäätiön työntekijä toi opintomatkaltaan Kööpenhaminasta kansalaisjärjestön tuottaman kuvallisen palveluoppaan. Pieni taskuun mahtuva kirjanen listasi eri tahojen tuottamia palveluita yhdenmukaisesti ja selkeästi symboleilla kuvitettuna. Tuolloin asunnottomien palvelukartta oli Helsingissä repaleinen. Järjestöillä oli paljon erilaista toimintaa ruuan jakelusta päivätoimintaan, mutta tietoa niistä oli saatavilla hajanaisesti.

Perinteiset tiedotuskanavat eivät tavoita helposti asunnottomia, joilla on rajalliset mahdollisuudet käyttää nettiä tai pitää tallessa pinoa eri toimijoiden flyereita. Ennen Opasta kadun kansalle tieto palveluista levisi usein lähinnä viidakkorummun välityksellä. Sininauhasäätiössä kehitettiin toimintaa maahan muualta muuttaneille, ja samalla huomattiin, että suomea taitamattoman oli vaikea saada tietoja palveluista.

Tanskalaisen mallin pohjalta päätettiin luoda opas Helsinkiin. Oppaan symbolien selitykset käännettiin seitsemälle kielelle, jotta se saavuttaisi myös esimerkiksi paperittomia, jotka eivät välttämättä puhu suomea hyvin. Pieneen taskuun mahtuvaan oppaan syntyminen on esimerkki siitä, kuinka kannattaa pitää silmät auki hyville ideoille ja monistaa toimivia konspteja. Opas on tuotettu STEAn rahoittamana yleishyödyllisenä toimintana. Oppaan ideaa ja symboleja on jaettu useiden eri tahojen käyttöön.

Opas kadun kansalle
Sininauhasäätiön Opas kadun kansalle on suunniteltu tanskalaisen mallin pohjalta

Asiakkaan tarpeet etusijalle

Vantaa-Kerava sote: Asukkaan asialla -hankkeessa alettiin 2021 keväällä kartoittaa päihtyneille asiakkaille suunnattuja palveluja ja niiden kehittämistarpeita. Kehittämistyöryhmäämme kuului kunnan ja poliisin edustusta sekä KAP-Vantaa -kokemusasiantuntijapankin kokemusasiantuntijoita. Suunnitteluvaiheessa asiakasnäkökulmaa nostettiin esille käyttämällä ideat Vantaan A-killan asiakkailla kommentoitavana.

Erityisesti lähdimme tarkastelemaan poliisin mahdollisuuksia asiakkaiden palveluihin ohjaamiseksi. Yhteiseen tekemiseen sitoutunut työryhmä pyöritteli ja vertaili erilaisia ideoita, ja lopulta päädyimme toteuttamaan heinäkuusta lokakuuhun kestävän pilotin, jonka aikana poliisi tarjoaa poliisivankilaan päihtymystilan vuoksi päätyneille asiakkaille mahdollisuutta nimettömään yhteydenottopyyntöön Vantaan päihdepalveluihin. Mallissa päihdepalveluiden työntekijä soittaa yhteydenottoa pyytäneelle asiakkaalle seuraavien arkipäivien aikana tarjoten tukea, neuvontaa ja tarvittaessa palveluihin ohjausta. Yhteydenottomahdollisuuden lisäksi asiakkaille jaetaan työryhmässä laatimamme Opas päihteiden käytöstä huolestuneille. Yhteydenottopyynnön sekä oppaan tarkoitus on madaltaa kynnystä palveluihin hakeutumiseen erilaisia reittejä pitkin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Päihteiden käyttöön liittyvät haasteet näkyvät ihmisten elämässä monilla eri tavoin, joten oppaan kokoaminen erilaisista tarpeista lähtien tuntui luontevalta tavalta lähteä liikkeelle. Tarpeiksi valitsimme mm. hakeutumisen vieroitukseen, päihteettömän oleskelutilan, vertaistuen ja ruokajaon. Halusimme, että opas olisi hyödynnettävissä myös usealla kielellä, minkä vuoksi tarpeiden kuvaukset on käännetty kuudelle eri kielelle (suomi, ruotsi, englanti, venäjä, arabia, somali) sekä kuvattu symboleilla. Oppaan sisäaukeamalla avautuu taulukko, josta lukija näkee, mistä palveluista hän saa omia tarpeitaan vastaavaa tukea. Taulukko sisältää myös palveluiden yhteystiedot ja aukioloajat.

Yhteydenottopyyntömalliin sekä oppaaseen on sisällytetty vahva viesti siitä, että pienikin huoli on syy kysyä neuvoa päihdeasioissa.

Opas päihteiden käytöstä huolestuneille taskussa
Opas päihteiden käytöstä huolestuneille on pilotoinnissa Vantaalla

Koko kenttä mukana kehityksessä

Päihdetyön kenttä on laaja ja kattaa monipuolisesti kunnan, kolmannen sektorin ja uskonnollisten yhteisöjen tuottamia palveluja. Tämän vuoksi opasta kootessa monialainen yhteistyö sekä esitteeseen valittavien palveluiden valinta toteutettiin sektorirajoja rikkoen, pyrkien huomioimaan aidosti asiakkaan tarpeet ja tiivistämään yhteen esitteeseen useiden palvelujen tiedot. Erityisesti asiakas hyötyy siitä, ettei hänen tarvitse etsiä tietoa tarvitsemistaan palveluista monesta paikasta, sillä asiakkaan näkökulmasta ei ole väliä tuottaako palveluja kunta vai kolmas sektori, kunhan hän saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan.

Pilotin aikana oppaita jaetaan Vantaan poliisivankilassa ja Peijaksen päivystyksessä. Uunituoreet oppaat on vasta saatu lähetettyä toimipisteisiin ja käyttökokemuksia sekä kehitysehdotuksia aletaan kerätä. Syksyllä 2021 valmiista oppaasta kerätään palautetta työntekijöiltä ja asiakkailta. Palautteen pohjalta opasta kehitetään tarvittaessa. Saadun palautteen perusteella voidaan myös pohtia, olisiko jatkossakin tiettyjen teemojen ympärille tarpeellista koota esitteitä asiakastarvelähtöisesti ja eri toimijat kooten. Tämänhetkinen esite ja tyhjä pohja omiin tarpeisiin hyödynnettäväksi löytyvät Innokylästä.

Toivottavasti jatkossakin erilaista kehittämistyötä tehdään entistä enemmän eri toimijoiden välillä asiakkaiden, ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyönä. Tarve palveluiden uudistamiselle on tiedossa ja sote-uudistuksen toteutuessa onkin oleellinen hetki valjastaa laaja-alainen joukko osaajia tuomaan uutta näkökulmaa tulevaisuuden palveluiden rakentamiseen ja uusien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen.

Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeen ja Sininauhasäätiön kanssa.

1.7. Järjestöt ihmisen tukena sote-uudistuksessa

Teksti julkaistu uusimaalaiset.fi:ssä 1.7.

Sote-uudistuksen nytkähdellessä eteenpäin aimo harppauksin on varmistuttava siitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöt vakiinnuttavat uudella tavalla paikkansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta tuleville hyvinvointialueille, kuten Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle, monet totutut toimintamallit, yhteistyömuodot ja -tavat muuttuvat. Muutos haastaa hyvinvointialueet tiiviimpään nykyiset kunta- ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja nämä muutokset heijastuvat myös järjestöyhteistyöhön.

Parhaimmillaan muutos voi uudistaa tekemisen tapoja ja parantaa palveluita. Nykyisen muutoksen mahdollisuutena on tunnistaa eri toimijoiden yhteisiä intressejä ja tavoitteita sekä tiivistää monialaista yhteistyötä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Sote-uudistuksessa suurimpana mahdollisuutena on entistäkin vahvempi painotus ennaltaehkäiseviin palveluihin, varhaisen puuttumisen vaade, panostukset monialaiseen- ja ammatilliseen työhön sekä aiempaa vahvempi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rooli sote-palveluiden perustana. Näissä kaikissa teemoissa järjestöillä on valtavasti annettavaa.

SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden (Uudellamaalla EJY ry) muodostama Järjestöjen sote-muutostuki tekee työtä sen eteen, että järjestöillä on paikka ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin turvaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa. Muutostukityö on jakautunut Uudellamaalla neljälle tulevalle hyvinvointialueelle ja Helsinkiin. Maaliskuussa alkanut työ on alkanut tutustumalla hyvinvointialueiden valmistelijoihin ja alueen sote-järjestöjen verkostoihin. Uudellamaalla Järjestöjen sote-muutostukityötä tehdään kahden järjestöasiantuntijan voimin tiiviissä yhteistyössä tulevien hyvinvointialueiden valmistelijoiden ja alueilla toimivien järjestöverkostojen kanssa. Yhteistyötapaamisissa on kirkastettu järjestöjen roolia ja merkitystä sote-uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa sekä luotu tilannekuvaa järjestöyhteistyön alueellisista muodoista ja tarpeista.

Järjestöjen sote-muutostukityön keskiössä on käydä vuoropuhelua, luoda kokonaiskuvaa ja viestiä julkisen ja kolmannen sektorin välillä tulevien hyvinvointialueiden valmistelun etenemisestä ja osallisuuden paikoista. Kevään aikana työ on painottunut keskusteluihin alueiden hyvinvoinnista ja terveydestä, osallisuudesta ja järjestöyhteistyöstä vastaavien projektipäälliköiden kanssa. Keskusteluissa on välittynyt valmius ja halu ottaa järjestöt mukaan sote-uudistuksen valmisteluun ja huomioida alueiden järjestöjen esiin nostamia tavoitteita niin palveluintegraatiossa ja -ohjauksessa kuin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tämä yhteisblogi olkoon yksi osoitus halukkuudesta ottaa järjestötoimijat mukaan kehittämistyöhön.

Järjestöissä on suuri osaamis- ja hyvinvointipotentiaali ja tämän hyödyntäminen on monin tavoin edellytys nykyisen sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle. On tärkeää, että alueiden järjestöt pääsevät vaikuttamaan tuleviin hyvinvointialueiden sote-rakenteisiin tuoden valmisteluun omaa kohderyhmän erityisasiantuntijuutta. Tämän lisäksi niin hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen kuin yhteistyö sote-palveluiden tuottamisessa tarvitsevat rakenteita ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Vantaan ja Keravan päihde- ja mielenterveyspalveluiden kysymyksien kehittämisen ympärille koottu alueellinen järjestöverkosto, joka on yhtenä avauksena oiva esimerkki avoimesta vuoropuhelusta ja yhteiskehittämisestä julkisen sektorin ja järjestöjen kesken. Tätä yhteistyötä on hyvä jatkaa.

Ilari Karhumalja, järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki - Uusimaa, EJY ry
Lisätietoja ja yhteystiedot (Järjestöjen sote-muutostuki – Uusimaa): https://www.uusimaalaiset.fi/toimija/jarjestojen-sote-muutostuki-uusimaa/

Sote asukkaan asialla

Olemme lähes kaikki kuulleet vuosien aikana uutisointia erilaisista sote-uudistusmalleista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä on oltu uudistamassa useilla eri tavoilla ja tällä hetkellä uudistusta tehdään hyvinvointialueisiin perustuvan mallin pohjalta. Nykyiseen sote-uudistukseen liittyy kuitenkin myös muuta. Hallinnollisten uudistusten lisäksi sote-uudistuksessa tehdään myös käytännön palvelukehitystä, joka hyödyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita ja työntekijöitä, riippumatta mahdolliseen hyvinvointialuemalliin siirtymisestä tai siirtymättä jättämisestä. Vantaan ja Keravan alueella kehittämistyötä tehdään kaupunkien yhteisessä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeessa, joka kuuluu valtakunnalliseen Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan.

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteena on kehittää malli sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka tarjoavat laaja-alaista tukea asiakkailleen, ennaltaehkäisevästi, saavutettavasti ja tietoon perustuen. Vantaan ja Keravan alueella kehittämiskärjiksi on valittu neuvonta ja asiakasohjaus, vastaanottopalvelut, lasten nuorten ja perheiden palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kehittämiskärkien valintaa ovat ohjanneet Vantaan ja Keravan alueen erityispiirteet, kuten suuri väestönkasvu, lasten ja nuorten suuri osuus sekä muiden kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä. Näiden lisäksi kehitetään tulevaisuuden sote-keskus -toimintamallia, jossa palvelut olisivat saatavilla helposti, yhden yhteydenoton perusteella.

Palveluiden kehittämistyössä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeessa on otettu erityisesti huomioon asiakkaiden ja työntekijöiden äänen kuuluminen. Tässä kohtaa erityisesti järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden osuus korostuu. Näiden kautta saamme kehittämistyössä kuulumaan myös erityisryhmien ja palveluita paljon käyttävien äänet, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä yhdenvertaisia ja inklusiivisia palveluita kehitettäessä. Kehittämistyö hankkeessa on päässyt vauhtiin kevään 2021 aikana useiden eri kehittämiskärkien kohdalla ja erilaiset järjestöt sekä seurakunnat ovat kiinteästi mukana työssä. Kesän jälkeen voimme odottaa ensimmäisten palvelupilottien käynnistyvän ja työn hedelmät alkavat pikkuhiljaa konkretisoitua myös alueen asukkaille!

Mikäli kiinnostuit kehittämistyöstä ja haluat kuulla lisää, ota meihin yhteyttä!

Vantaan ja Keravan sote-uudistushankkeiden puolesta, Matti Keponen, tiedottaja

Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeen ja Järjestöjen sote-muutostuen (EJY ry) kanssa.

28.5. ”Tätä voisi tehdä ihan työkseenkin” - Kokemusasiantuntijat työharjoittelijoina sote-uudistustyössä

Teksti julkaistu Innokylässä 28.5.

Kokemusasiantuntijuus on vahvistanut paikkaansa kehittämistyön resurssina sosiaali- ja terveysalalla. Uudenlaisiin toimintatapoihin siirtyminen voi kuitenkin herättää erilaisia huolia, epävarmuutta ja ristiriitojakin. Yhteiskehittämisen hyödyt näkyvät kuitenkin molemminpuolisen osaamisen ja ymmärryksen lisääntymisenä sekä vaikuttavampina ja asiakaslähtöisempinä palveluina. Raisa Saraniemi ja Emmi Vuorela kertovat blogissaan, miten kokemusasiantuntijat ovat mukana Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa.

Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa on lähdetty tekemään yhteistyötä Vantaan A-kilta ry:n hallinnoiman KAP Vantaa -hankkeen kanssa. Kehittämistyössä on ollut mukana työharjoitteluaan suorittavia kokemusasiantuntijoita erilaisissa tehtävissä, jotka on määritelty yhdessä ohjelman työntekijöiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työharjoittelijat ovat muun muassa osallistuneet kehittämistyöryhmiin, keränneet asiakaspalautteita, edistäneet kolmannen sektorin toimijoiden ja ohjelman välistä yhteistyötä sekä kehittäneet digitaalisia palveluita palvelumuotoilun työkaluja hyödyntäen.

”Työharjoittelu perehdytti meidät hyvin asiantuntijatyöskentelyyn digitaalisten sote-palveluiden tuotannossa ja antoi ymmärrystä kokemusasiantuntijan roolista näissä prosesseissa.”

Kokemusasiantuntijoiden monipuolinen osaaminen sekä henkilökohtaiset näkemykset esimerkiksi esteettömistä digipalveluista ovat tuoneet kehittämistyöhön tarpeellisia asiakasnäkökulmia. Heidän rehellinen palautteensa ja avoin suhtautumisensa yhteiskehittämiseen ovat lisäksi tuoneet työryhmätyöskentelyyn positiivista virettä. Asiastaan innostuneet kokemusasiantuntijat ovat saaneet muutkin työryhmien jäsenet kommentoimaan ja ottamaan kantaa keskusteluun. Lisäksi kokemusasiantuntijoiden käytännön esimerkit ovat herätelleet ammattilaisten asiakastyöhön liittyviä tunnemuistoja.

”Oman roolin ja avuksi olemisen tapojen löytäminen on tärkeää. Perehtyminen asiaan vei ison osan käytettävissä olleesta ajastamme, mutta meille oli hyvin ainutlaatuinen kokemus olla mukana.”

Työharjoittelun ohjaajan tulee kyetä varmistamaan se, että harjoittelun sisällöt tukevat kokemusasiantuntijan oppimisprosessia. Esimerkiksi työryhmiin osallistuminen voi olla jännittävää, joten tunteista ja odotuksista tulee keskustella heti harjoittelun alussa. Yhteinen aloituskeskustelu tukee lisäksi sitä, että sovitut tehtävät tuottavat myös harjoittelupaikalle hyötyjä, kuten vaikkapa suunnittelutyön ja tavoitteiden kirkastamista sekä työryhmien keskustelun edistämistä. Tärkeää on kuitenkin myös se, että työ saa olla hauskaa, kuten yksi kokemusasiantuntija itse määritteli harjoittelua koskevissa tavoitteissaan.

”Kysymys siitä nousi myös mietittäväksi, että osataanko kokemusasiantuntijat ottaa mukaan osaksi asiantuntijatiimejä ja käyttää heidän osaamistaan akateemisen tiedon rikastuttamiseksi.”

Asiakasosallisuutta voidaan toteuttaa lukuisilla eri tavoilla, ja näistä yhtenä esimerkkinä toimii työharjoittelu sote-uudistustyössä. Ohjelmamme näkökulmasta työharjoittelut olivat menestys, joten yhteistyötä jatketaan myös tulevana syksynä, jolloin seuraavat koulutettavat kokemusasiantuntijat ovat työharjoitteluvaiheessa. Valmistumisensa jälkeen koulutettuja kokemusasiantuntijoita voidaan tilata KAP Vantaan Kokemusasiantuntijapankista, sillä Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma on budjetoinut kokemusasiantuntijoiden palkkioihin. Olennaista on kuitenkin lopulta se, että sote-ammattilaiset havaitsevat kokemusasiantuntijuuden hyödyt osana tulevaisuuden sote-palveluiden kehittämistä ja toteuttamista.

Sitaatit on kerätty henkilöiltä, jotka ovat suorittaneet KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutukseen kuuluvan työharjoittelunsa Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa.

Vantaa-Kerava: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Innokylässä.

Raisa Saraniemi
Raisa Saraniemi työskentelee neuvonnan ja asiakasohjauksen projektipäällikkönä Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa.

Emmi Vuorela
Emmi Vuorela työskentelee mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityisasiantuntijana Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa.

19.5. Vantaalla ja Keravalla varaudutaan sote-uudistuksen etenemiseen

Jos hallituksen sote-uudistus etenee suunnitellusti, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aloittaa toimintansa. Uudistus muuttaa palvelujen hallinnollista rakennetta: palvelujen rahoitus siirtyy valtiolle ja niiden järjestämisvastuu kunnilta hyvinvointialueelle. Asukkaiden näkökulmasta uudistus pyrkii mm. parantamaan palvelujen saatavuutta, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä turvaamaan yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut.

Aikataulu turvallisen ja saumattoman siirtymän varmistamiseksi on todella tiukka. Hyvinvointialuevalmistelussa on ratkaistava, miten toteutetaan tai siirretään alueelle ne palvelut ja toiminnot, jotka tällä hetkellä tuotetaan kaupunkitasoisin ratkaisuin, kuten ICT, HR-toiminnot, siivous, ateriapalvelut. Toisaalta alue tarvitsee myös ”omia, uusia” rakenteita ja toimintaa ohjaavia periaatteita, kuten hallintosääntö, organisaatiorakenne, johtamisjärjestelmä, strategia jne.

Vantaalla ja Keravalla, kuten Suomen muillakin esitetyillä hyvinvointialueilla, uudistuksen toteutumiseen varaudutaan rakenneuudistukseen kohdennetulla valtion hankerahoituksella. Kaupunkien ja hankkeen yhteistyönä selvitetään, miten uudistuksen toteutuessa lainsäädännön edellyttämät toiminnot eriytetään kaupungeista ja siirretään hyvinvointialueen vastuulle.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelusta on laadittu projektisuunnitelman ensimmäinen versio, jota voidaan valmistelutyön edetessä päivittää. Projektisuunnitelmassa kuvataan tiiviisti valmistelun edellyttämät keskeiset tehtäväkokonaisuudet, niiden tavoitteet ja aikataulu. Tunnistettuja tehtäväkokonaisuuksia ovat mm. strategia, rahoitus ja talousarvio, tukipalvelut, organisaatio ja johtamisjärjestelmä, pelastustoimi, palvelujen strateginen hankinta ja viestintä. Tehtäväkokonaisuuksista laaditaan valmistelua tukevat tarkemmat projektisuunnitelmat tarkoituksenmukaisella tavalla.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan eri toimijoiden yhteistä työtä ja rakenteita myös uudistuksen jälkeen.

Kun sote-uudistusta koskevat lait on hyväksytty ja hyvinvointialueet virallisesti perustettu, alueen valmisteluvastuu siirtyy väliaikaiselle valmistelutoimielimelle Vatelle. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käynnistämistä koskeva projektisuunnitelmaluonnos toimii tulevana väliaikaishallinnon työohjelman runkona. Hyvinvointialueen strategiset tavoitteet linjaa aikanaan aluevaltuusto talousarviosta ja alueen strategiasta päättäessään.

Marianne Juosila, projektipäällikkö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialuevalmistelu