Rakentamiseen, asumiseen liittyvät luvat ja ilmoitukset

Ilmoitus ympäristöä haittaavasta rakennustyöstä

Ympäristöä haittaavasta rakennustyöstä on tehtävä Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 18 §:n nojalla ilmoitus ympäristökeskukselle riittävän ajoissa, viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen toiminnan aloittamista.

Ilmoitusvelvollisuus koskee rakennusten ulkoseinien ja muiden ulkona olevien rakenteiden, kuten siltojen, kaiteiden ja vastaavien rakentamista, piikkausta, kemiallista maalinpoistoa, elementtisaumausten purkua / uusimista, purkutyötä, märkähiekkapuhallusta ja muuta korjaustyötä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä rakennuksen ulkoseinien ja muiden ulkona olevien rakenteiden vähäisestä paikkauskorjauksesta.

Vapautus liittymisvelvollisuudesta vesijohtoon, jätevesiviemäriin ja hulevesiviemäriin

Vesihuoltolain (119/2001) mukaan alueella, missä on yleinen vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviemäriverkosto on kiinteistö liitettävä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittymisestä saa tietoa HSY:ltä. Ympäristöpäällikkö voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta perustellusta syystä. Vapautusta haetaan pääsääntöisesti internetissä Lupapiste –palvelun (www.lupapiste.fi) kautta.
Jos hakemusta ei ole mahdollista tehdä Lupapisteen kautta, ota yhteyttä ympäristökeskuksen ympäristötarkastajiin (yhteystiedot löytyvät oikealta kohdasta Vapautus liittymisvelvollisuudesta). Ohjeet vapautuksen hakemiseen ja tarvittavista tutkimuksista haettaessa vapautusta vesijohtoon liittymisestä löytyvät myös Lupapisteestä.

Öljy-, polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden käsittely

Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (10 §) sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (344/83) edellyttävät, että öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä muiden kemikaalisäiliöiden kunto on tarkastettava säännöllisin väliajoin. Tällä pyritään ehkäisemään vaarallisten kemikaalien ja nestemäisten ongelmajätteiden varastoinnista aiheutuvia päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia, jotka ilmenevät ympäristön, kuten maaperän ja pohjaveden, pilaantumisena.

Tärkeän pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva maanalainen öljy-, polttoaine- ja muu kemikaalisäiliö on tarkastettava ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Toinen tarkastus on tehtävä 10 vuoden kuluessa ensimmäisestä tarkastuksesta ja kolmannen kerran sekä siitä eteenpäin 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastuksia useammin. (ympäristönsuojelumääräykset)

Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanpäälliset öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt sekä maanalaiset polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja toisen kerran 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta. Siitä eteenpäin tarkastukset tulee tehdä 5 vuoden välein, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastuksia useammin. (ympäristönsuojelumääräykset)

Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua asennuksesta ja sen jälkeen säiliön kuntoluokituksen edellyttämässä määräajassa. (KTMp 344/1983)

Säiliön tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja.

Käytöstä poistetun säiliön käsittely

Käytöstä poistetut säiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Vanhat säiliöt sekä niiden putkistot ovat osoittautuneet ongelmallisiksi varsinkin niissä tilanteissa, joissa säiliön tarkastuksista ja puhdistuksesta ei ole huolehdittu. Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 11 §:n mukaan käytöstä poistettu säiliö on poistettava maaperästä. Tällä varmistetaan, että säiliöön mahdollisesti jäävä öljy ei säiliön rikkoontuessa pääse pilaamaan maaperää. Säiliö on puhdistettava ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito.

Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa (1.6.2006) asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava.

Ympäristölautakunta voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu maanalainen säiliö, mikäli poistaminen on teknisesti vaikeaa tai siitä aiheutuu kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle. Joissakin tapauksissa käytöstä poistettu säiliö esimerkiksi sijaitsee sellaisessa paikassa, että sen poistaminen aiheuttaa riskin kiinteistön perustuksille tai lähellä kulkeville sähkö- tai putkilinjoille. Tällöin säiliön poistamisesta aiheutuva riski on suurempi kuin tarkastetun ja puhdistetun säiliön jättäminen maaperään.

Poikkeusta säiliön jättämiseksi maaperään haetaan Lupapiste -palvelun (www.lupapiste.fi) kautta. Hakemuksessa esitetään perustelut säiliön jättämiselle. Maahan jätettävä säiliö on syytä täyttää esimerkiksi hiekalla, koska varsinkin terässäiliöt ruostuvat ajan myötä ja aiheuttavat siten maanpinnan sortumisriskin. Asiakirjat säiliön tarkastamisesta sekä puhdistamisesta tulee säilyttää, ja kiinteistön vaihtaessa omistajaa tulee uudelle omistajalle kertoa säiliön olemassaolosta.

Mikäli säiliön poistamisen yhteydessä havaitaan, että maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan ilmoitettava siitä välittömästi valvontaviranomaiselle (Ympäristönsuojelulaki 76 §).

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa

Maarakentamisessa voidaan käyttää puhtaita mineraalisia ja muita jäte-eriä (esim. betonimurske) vähäisessä määrin korvaamaan luonnonaineksia.

Jätteitä voidaan hyödyntää maarakentamisessa seuraavin edellytyksin:

  • materiaali ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita eikä aiheuta muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle,
  • sijoituspaikka ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella ja etäisyys talousvesikaivoon on riittävä,
  • materiaali on murskattu käyttötarkoitukseen sopivaksi,
  • jätettä sisältävä rakenne peitetään tai päällystetään ja
  • jätteen sijoittamiselle on kiinteistön omistajan ja haltijan hyväksyntä.

Sijoittajan on oltava selvillä jäte-erien puhtaudesta ja haitattomuudesta.

Jätteen sijoittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Vantaan ympäristökeskukseen vähintään 30 vrk ennen sijoittamista. Ilmoitukseen on liitettävä mahdolliset jätteen ympäristökelpoisuutta kuvaavat analyysitulokset, karttapiirros sijoituspaikasta sekä selostus siitä, miten jätteet aiotaan sijoittaa maaperään. Ilmoituslomake löytyy Asioi verkossa -sivulla.

Kiinteistön haltijan vaihtuessa jätteen käytöstä maarakentamisessa on annettava tieto uudelle haltijalle.

Ammattimainen tai laitosmainen jätteenkäsittely ja jätteen hyödyntäminen vaatii aina ympäristöluvan tai muun hyväksynnän. Ympäristölupaa ei tarvita, mikäli hyödynnettävän jätteen määrä on vähäinen (< 1000 t), eikä sijoituskohde sijaitse pohjavesialueella. Jäte voidaan hyödyntää kirjallisella ilmoituksella Vantaan ympäristönsuojelumääräysten 13 §:ään perustuen.

Jätteen maaperään sijoittamista suunnittelevan on syytä olla yhteydessä ympäristökeskukseen hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Ajankohtaista