Usein kysyttyä

Tällä sivulla vastatan ratikasta usein kysyttyihin kysymyksiin. Klikkaamalla aihetta pääset suoraan kysymyksiin.

Mikä on Vantaan ratikka?

Vantaan ratikka on ensimmäinen Vantaan pikaraitiotie. Ratikan reitin pituus on 19 km ja se kulkee Mellunmäen metroasemalta Länsimäen ja Hakunilan kautta Tikkurilaan ja sieltä Jumbon kautta lentoasemalle.

Milloin Vantaan ratikka valmistuu?

Vantaan ratikkaa suunnitellaan vuoteen 2023, jonka jälkeen sen rakentamisesta päätetään. Rakentaminen voisi alkaa 2024 ja liikennöinti 2028.

Miksi Vantaan ratikkaa suunnitellaan?

Vantaan ratikka parantaa poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja palvelun laatua. Ratikka lisää kaupungin vetovoimaa sekä vahvistaa uusien työpaikkojen kautta alueen hyvinvointia. Lisäksi se edistää uusien asuntojen ja palvelujen rakentamista ratikan varteen. Runkolinjan 570 siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. Linjan bussit jonoutuvat ruuhka-aikoina jo nyt. Vantaan ratikan vaunuun mahtuu kolme kertaa enemmän matkustajia kuin tavalliseen bussiin.

Mitä ratikka maksaa?

Ratikan rakentamiskustannukset ovat 393 miljoonaa euroa, josta Vantaan kustannusosuus on 267 miljoonaa euroa. Tästä Helsingin osuus on 12 miljoonaa euroa ja valtion osuus (30%) 114 miljoonaa euroa.

Miksi suunnitellaan nyt näin kallista investointia koronakriisin keskellä?

Ratikka on pitkän aikavälin investointi, joka vauhdittaa nousua koronakriisistä. Ratikka edistää kestävää kaupunkikehitystä ja liikkumista. Vantaata on aina onnistuneesti rakennettu radan varsille esimerkiksi Kehäradan myötä. Ratikka lisää kaupungin vetovoimaa sekä vahvistaa uusien työpaikkojen kautta alueen hyvinvointia. Rakentamiselle aika on otollinen, kun korot ovat alhaalla ja valtio tukee hanketta.

Miten ratikka hyödyttää Länsi-Vantaata?

Ratikka parantaa poikittaisyhteyksiä koko Vantaan alueella, ja Länsi-Vantaalta erityisesti yhteydet Jumboon paranevat. Ratikkareitin varrella on useita vapaa-ajan alueita, matkailukohteita ja työpaikkoja kuten Fazerila, Heureka, Hakunilan urheilupuisto, Rajakylän liikuntapuisto sekä useat kuntoradat ja hiihtoladut. Ratikka mahdollistaa raideverkoston laajentamisen myöhemmin Länsi-Vantaalle. Kaupungin eri alueita pitää kehittää ja yleiskaavassa ratikan reitti on seuraava kehityssuunta. Länsi-Vantaalla tätä kehitystä tehtiin äskettäin Kehäradan myötä.

Miksi tarvitaan ratikka, kun Kehärata vie jo lentoasemalle?

Vantaan ratikan tarkoituksena ei ole luoda vain uutta yhteyttä lentoasemalle, vaan parantaa Vantaan sisäisiä ja seudullisia yhteyksiä sekä parantaa Vantaan kansainvälistä saavutettavuutta. Se lisää kestävän liikkumisen muotoja ja tarjoaa tilavan ja esteettömän kyydin esimerkiksi liikuntarajoitteisille ja lasten kanssa liikkuville. Lentoaseman alueella ratikka palvelee lentomatkustajien lisäksi myös alueen tuhansia työntekijöitä.

Onko bussivaihtoehtoa selvitetty ja mitä se maksaisi?

Ratikan yleissuunnitelmavaiheessa tehtiin erillinen superbussiselvitys, jossa ratikkaa verrattiin täysin omilla kaistoilla kulkevaan, ratikkamaiseen bussijärjestelmään. Selvityksessä todettiin, että tällaisen järjestelmän investointikustannukset olisivat noin 250 miljoonaa euroa, kun ratikan kustannukset ovat Helsingin osuuden ja valtion tuen jälkeen noin 267 miljoonaa euroa. Ratikkahankkeille on Suomessa saatu valtion tukea 30 prosenttia, mutta bussijärjestelmille ei. Tämän takia kustannukset järjestelmästä muodostuisivat kaupungille melko samoiksi, mutta ratikan pysyvyyden ja kaupunkikehityksen hyödyt jäisivät saamatta.

Ratikka liikennevälineenä

Mikä on pikaraitiotie?

Pikaraitiotie on moderni ja tehokas raitiovaunujärjestelmä. Se kulkee pääosin omalla kaistallaan, mikä mahdollistaa nopean ja häiriöttömän liikennöinnin toisin kuin perinteiset ratikat. Pikaraitiotiellä käytettävät raitiovaunut ovat tyypillisesti matalalattiaisia nivelvaunuja, jotka ottavat sähkön ilmajohdosta. Vaunut voivat ajaa molempiin suuntiin, eikä kääntösilmukoita tarvitse rakentaa.

Paljonko ratikkaan mahtuu matkustajia?

Yhteen ratikkaan mahtuu 150, jopa 225 matkustajaa kerralla. Yksi ratikka kuljettaa kolmen bussin matkustajat kerralla.

Miksi pikaraitiotie?

Pikaraitiotie on ympäristöystävällinen ratkaisu. Hyvän raideyhteyden ansiosta tarve oman auton käytölle vähenee. Pikaraitiotie suunnitellaan mahdollisimman viihtyisäksi, helpoksi ja luotettavaksi tavaksi liikkua. Raitiovaunulla matkustaminen koetaankin huomattavasti mukavammaksi kuin bussilla matkustaminen. Pikaraitiotie on perinteistä raitiovaunua nopeampi järjestelmä. Pikaraitiotien keskinopeus on noin 25 kilometriä tunnissa. Nopean keskinopeuden mahdollistavat myös omalla kaistalla kulkeminen sekä toimivat liikennevaloetuudet.

Vastaako Vantaan ratikan kalusto Raide-Jokerin tulevaa kalustoa?

Kalusto, ja sen myötä raitiotien suunnitteluperiaatteet, vastaavat Raide-Jokeria. Pääkaupunkiseudun tavoitteena on luoda tulevaisuuden raitiotieverkosto, jossa samoilla vaunuilla voidaan ajaa koko verkostolla. Raideleveys on metrin (1000 mm), kuten Helsingin raitiotieverkolla. Vaunun suunniteltu leveys on 2,4 metriä ja pituus 34 metriä. Tällöin esimerkiksi vaunujen huoltoon voidaan tarvittaessa käyttää Helsingin nykyisiä varikkoja.

Onko julkaistu arvioidut matka-ajat? Esimerkiksi Hakunila-Tikkurila välillä?

Matka-aikoja on arvioitu yleissuunnitelman yhteydessä. Hakunila-Tikkurila välin matka-ajaksi on arvioitu 9 minuuttia. Matka-ajoista kerrotaan tarkemmin yleissuunnitelmassa.

Minkä värinen Vantaan ratikasta tulee? Voiko siihen vaikuttaa?

Vantaan ratikasta tulee osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja väritykseltään se tulee noudattamaan HSL:n värejä. Pikaraitiotievaunuista tulee vihreitä ja keulassa on hopeaa. Sen sijaan muuhun suunnitteluun osallistetaan asukkaita.

Missä kohdassa on raitiovaunujen varikko?

Varikko on suunnitteilla Länsimäentien pohjoispäähän Kehä III:n kulmaukseen.

Ratikka ja liikenne

Miksei bussi riitä?

Kaupungin asukasmäärän kasvaessa bussien kuljetuskapasiteetti tulee nopeasti vastaan. Vantaan asukasmäärä kasvaa ja yksi ratikka korvaa kolme bussivuoroa. Raideyhteys houkuttelee asuntorakentajia ja yrityksiä enemmän kuin bussireitti.

Miksi niin vanhanaikainen liikenneväline kuin ratikka?

Pikaraitiotie on moderni ja tehokas raitiovaunujärjestelmä. Se kulkee pääosin omalla kaistallaan, mikä mahdollistaa nopean ja häiriöttömän liikennöinnin toisin kuin perinteiset ratikat. Vantaan ratikassa käytetään viimeisintä Suomen sääoloihin soveltuvaa ja hyötysuhteeltaan parasta sähkötekniikkaa. Ratikoiden laatu, mukavuus ja tekniikka ovat kehittyneet huimasti siitä, kun ensimmäiset ratikat tulivat Helsinkiin yli sata vuotta sitten.

Onko tarkoitus lisätä tai poistaa bussitarjontaa sitten, kun ratikka valmistuu?

Bussitarjontaa on tarkoitus vähentää vain sieltä, missä se on päällekkäistä ratikan kanssa. Vahvaan syöttöliikennesysteemiin ei ole tarkoitusta siirtyä. Isoin muutos olisi tulossa bussilinjalle 562, joka poistuisi ratikan alta. Sen lisäksi muutamiin linjoihin tulisi mahdollisesti muutoksia. Bussilinjastoa on suunniteltu yleissuunnitelmavaiheessa yhdessä HSL:n kanssa, mutta lopullinen linjasto on vielä suunnittelematta. Linjastoa suunnitellaan vielä myöhemmin erikseen yhdessä HSL:n kanssa.

Onko hankkeessa huomioitu mahdollinen ratikan laajenemisen mahdollisuus tulevaisuudessa?

Sekä voimassa olevassa että uudessa yleiskaavassa ratikkareittejä on suunniteltu eri puolille Vantaata. Yksi näistä on Viikin-Malmin pikaraitiotien jatke Vaaralassa. Keski-Vantaalla varaudutaan kahteen eri reittiin Tammiston läpi Tuusulanväylän bulevardin jatkeena sekä tämän linjan jatkumiseen lentoasemalle. Jumbolta länteen kulkee yksi varaus, joka päätyy Tulkintien kautta Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen. Myyrmäessä on varauksia sekä Vihdintien että Espoon ja Malminkartanon suuntaan. Näihin kaikkiin liittymiin on varauduttu jo yleissuunnitelmassa ja niihin varaudutaan myös jatkossa. Niiden osalta tehdään myös tiivistä yhteistyötä sekä Helsingin että Espoon kanssa.

Ratikan suunnittelu ja rakentaminen

Mikä on suunnittelun ja rakentamisen aikataulu?

Vantaan ratikkaa suunnitellaan 2020-2023, jonka jälkeen sen rakentamisesta päätetään. Rakentamisen aikataulu olisi 2024-2028, jonka jälkeen liikennöinti voisi alkaa.

Miten suunnittelu etenee?

Suunnittelussa edetään vaiheittain. Asemakaavoja ja katusuunnitelmia on useita, ja niitä tehdään ja esitellään asukkaille vaiheittain. Tavoitteena on, että kaavarunkoehdotus tulee nähtäville vuoden 2022 aikana. Kaikki asianosaiset pidetään ajan tasalla kaavoituksen etenemisestä ja tilannetta voi seurata Vantaan ratikan verkkosivuilta ja kaikille avoimelta päivittyvältä kartalta Matti-järjestelmässä.

Miten pyöräilijät ja kävelijät on huomioitu ratikan suunnittelussa?

Ratikan yhteydessä suunnitellaan parannettavaksi jalankulun sekä pyöräilyn yhteyksiä. Ratikan varteen on suunniteltu myös pyöräpysäköintiä, ja katusuunnittelussa suunnitellaan kaupunkiympäristöä kaikille liikennemuodoille. Pyöräliikenteen selvityksessä kerrotaan tarkemmin pyöräliikenteen suunnitelmista.

Ovatko suunnitellut pyörätiet yksi- vai kaksisuuntaisia?

Suunnitellut pyörätiet ovat kaksisuuntaisia. Pyöräliikenteen selvityksessä kerrotaan tarkemmin pyöräliikenteen suunnitelmista.

Onko arvioitu koko ratikan varrelle tulevan uuden asuntotuotannon kerrosalapotentiaalia kerrosneliöinä?

Uudessa yleiskaavassa asuntorakentamisen lisäämistä on esitetty koko ratikan reitille. Suunnitelman mukaan ratikan varren maankäytön lisäys asumiselle on yli 3 miljoonaa kerrosneliötä. Kaavarunkotyössä mitoitusta vielä tarkennetaan.

Miten luontoarvot on huomioitu ratikan suunnittelussa?

Arvokkaat luontokohteet, eläinten liikkumisen mahdollistavat ekologiset yhteydet sekä virkistysalueet ja reitit otetaan huomioon ratikan jatkosuunnittelussa. Arvokkaat luontoalueet ovat Vantaalla pääosin muualla kuin ratikan reitin varrella. Ratikan reitin varrella luonnon monimuotoisuuden kehittymiselle luodaan mahdollisuuksia esimerkiksi hulevesien luonnonmukaisten viivytyspainanteiden avulla. Lisäksi pidetään huoli siitä, että eläimet pääsevät liikkumaan ekologisia runkoyhteyksiä pitkin.  

Miten yksityisomistuksessa olevien tonttien osalta edetään ja millaisella aikataululla?

Asemakaavamuutokset koskevat pääosin kapeita maa-alueita reitin varrella. Kaikki asianosaiset pidetään ajan tasalla kaavoituksen etenemisestä ja tilannetta voi seurata Vantaan ratikan verkkosivuilta. Vantaa hankkii tarvittavat maa-alueet pääsääntöisesti vapaaehtoisilla kaupoilla, mutta joissakin tilanteissa katualueiden lunastaminen voi olla perusteltua.

Miten varmistetaan liikenteen sujuvuus rakennustöiden aikana ja valmiina?

Rakentamisesta tulee aiheutumaan tilapäistä haittaa liikenteen sujuvuudelle. Haittaa pyritään minimoimaan esimerkiksi rakennustöiden vaiheistuksella. Jo suunnittelussa huomioidaan rakentaminen ja tilapäiset liikennejärjestelyt, jotta liikenteen sujuminen voidaan varmistaa myös rakennustöiden aikana. Myös rakentamisen aikana kiinnitetään huomioita tilapäisiin liikennejärjestelyihin. Ratikan valmistumisen jälkeen liikenneverkko tulee pohjautumaan yleissuunnitelmaan, jossa esimerkiksi kaikkien liittymien ajoneuvoliikenteen toimivuus on varmistettu. Yksityiskohtaisia ratkaisuja tarkennetaan katusuunnittelun aikana.

Kuinka voin vaikuttaa ratikan suunnitteluun?

Suunnitteluun voi vaikuttaa kaikilla suunnittelutasoilla: kaavarunko, asemakaavat ja katu- ja puistosuunnittelu. Esimerkiksi kaavarungon työpajoja on tiedossa syksylle 2021. Suunnitteluun vaikuttamisen ja osallistumisen tavoista tiedotetaan lähempänä lisää ratikan verkkosivuilla ja osallistuvavantaa.fi-sivustolla ja päivittyvällä suunnittelun kartalla Matti-järjestämässä.

Tuleeko kaavarunko asukasvuorovaikutukseen ennen katu- ja puistosuunnitelmia vai samaan aikaan, kun valmistumisajaksi on ilmoitettu sama vuosi?

Kaikkien käynnissä olevien suunnittelutasojen vuorovaikutusta tapahtuu vuosien 2021 ja 2022 aikana. Asemakaavoja ja katusuunnitelmia on useita, ja niitä tulee nähtäville vaiheittain sitä mukaa, kun suunnitelmia tehdään. Kaavarungon vuorovaikutusta on tiedossa syksyllä 2021 ja siitä tiedotetaan lähempänä lisää ratikan nettisivuilla, osallistuvavantaa.fi-sivustolla ja päivittyvällä suunnittelun kartalla Matti-järjestelmässä.