Suuralueet ja kaupunginosat

Graafinen kartta Vantaan suuralueista.

Vantaa on Suomen kasvavin kaupunki, jossa on monipuoliset mahdollisuudet elää, viihtyä ja yrittää. Omaleimaiset asuinalueet, kattavat liikenneyhteydet sekä kansainvälinen elinkeinoelämä ovat varteenotettava vaihtoehto monelle pääkaupunkiseudulle haluavalle. Palveluista ei myöskään ole pulaa, päinvastoin. Vantaalta löytyy Suomen suurimpia kauppa- ja viihdekeskuksia sekä monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta.

Monen keskuksen kaupunki

Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, joka sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan maakunnassa. Se on rakenteeltaan monikeskuksinen ja verkostomainen. Virallisesti Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen ja 61 kaupunginosaan. Niistä suurimpia ovat Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet ja nopeimmin kasvavia Aviapoliksen ja Kivistön suuralueet.

Vireät vantaalaiset

Vantaalaisia on tällä hetkellä yli 230 000 ja luku kasvaa jatkuvasti. Vantaa onkin Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Vantaalla on poikkeuksellisen monia mahdollisuuksia asumiseen. Vaihtoehtoja löytyy urbaanista kerrostalokorttelista idylliseen puutarhakaupunkiin ja rauhalliseen maaseutuun. Alueet ovatkin omaleimaisia ja yhteisöllisiä. Asukkailla on aktiivisia yhteisöjä, jotka järjestävät yhteisiä tapahtumia ja palveluja.

Uutta pukkaa

Vantaa uudistuu jatkuvasti. Uusia asuinalueita rakennetaan ja vanhempia kehitetään. Uusimpiin asuinalueisiin kuuluu muun muassa Kivistön keskus, jossa pidettiin Suomen asuntomessut vuonna 2015. Toinen uusi alue on Aviapoliksen lentokenttäkaupunki, joka on myös Suomen kasvavin työpaikka-alue. Sekä Kivistöä että Aviapolista yhdistää vuonna 2015 avattu Kehärata.

Ykköspaikka yrittämiselle

Vantaa on yritysten ykköspaikka. Vantaalla toimii lähes 10 000 yritystä ja yli 110 000 työpaikkaa. Suurimpia työllistäjiä ovat tukku- ja vähittäiskauppa, varastointi ja logistiikka sekä teollisuus. Suurin työpaikkakeskittymä on Aviapolis yli 37 000 työpaikalla. Myös Tikkurila ja Myyrmäki ovat merkittäviä työpaikka-alueita. Kaupan keskittymiä ovat Porttipuisto, Tammisto, Vantaanportti ja Varisto-Petikko.

Valtaväylien varrella

Vantaa on rakennettu hyvien liikenneyhteyksien varaan. Monet asuinalueet syntyivät jo 1800-1900-lukujen vaihteessa pääradan eli Suomen ensimmäisen rautatien varteen. Länsi-Vantaan keskukset rakennettiin 1970-luvulla avatun Martinlaakson radan varteen, joka muuttui Kehäradaksi vuonna 2015. Kehärata mahdollistaa jälleen uusien alueiden rakentamisen. Rautateiden lisäksi Vantaan läpi kulkee useita pääteitä, kuten Kehä III. Sisäistä liikennettä täydentävät bussit, pyörätiet ja kaupunkipyörät.

Portti maailmalle

Vantaa on koko Suomen portti maailmalle. Helsinki-Vantaan lentoaseman läpi kulkee lähes 21 miljoonaa matkustajaa vuosittain. Määrän odotetaan kasvavan 30 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, joten lentoasemaa laajennetaan ja uudistetaan. Kehäradan avulla kentälle pääsee kätevästi junalla. Lentoaseman kautta Vantaa ei sijaitse vain keskellä pääkaupunkiseutua vaan keskellä kaikkia maailman metropoleja.

Luontoäidin lähellä

Luonto on Vantaalla aina lähellä. 97 % kaikista vantaalaisista asuu 300 metrin säteellä viheralueesta. Kaikkein vihreimpiä suuralueita ovat Kivistö ja Hakunila, joissa vihreää on parhaimmillaan jopa 90 % pinta-alasta. Vantaan tärkein luontokohde on Kuusijärven ulkoilualue, joka on myös portti Sipoonkorven luonnonsuojelualueelle. Muita merkittäviä ulkoilualueita ovat Petikko ja Ojanko. Kaiken kruununa Vantaalla virtaa kaksi jokea, Vantaanjoki ja Keravanjoki.

Keskiajalta kaupungiksi

Vantaan tarina pohjautuu keskiaikaiseen Helsingin pitäjään. Pitäjästä syntyi Helsingin maalaiskunta vuonna 1865, joka muutettiin Vantaan kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1974. 1950-luvulta lähtien Vantaata on rakennettu kaupungiksi kerrostaloineen, kaupungintaloineen ja lentokenttineen. Tikkurilasta muodostui sen hallinnollinen keskus. Nykyään Vantaa on osa Suomen suurinta kaupunkiseutua.

Tyttö viestittelee kännykällä Aviapoliksen tulevassa keskustassa.

Aviapolis - uutta sykettä asumiseen

Aviapolis toteuttaa tulevaisuuden visioita jo tänä päivänä, kun lentokentän kupeessa sijaitsevalle alueelle rakentuu viihtyisä kaupunkikeskus.

Luova Leinelä

Taidekaupunginosa Leinelä laittaa luovuuden valloilleen. Kehäradan varrella sijaitsevassa Leinelässä kohtaavat taide, luonto ja asumisen ilo.

Uusi yrityskeskittymä Vehkalaan

Kehäradan ja Kehä III:n tuntumassa sijaitsevasta Vehkalasta rakennetaan uutta työpaikka-aluetta erityisesti pk-sektorin tarpeisiin.

Vantaan tulevaisuuskuvat

Millainen on huomisen Vantaa? Miten ihmiset elävät esimerkiksi 50 vuoden kuluttua? Miten tulevaisuutta ennakoidaan ja suunnitellaan?

Vantaan suuralueiden ja kaupunginosien rajat