Voisiko kaupunkipyörät olla käytettävissä ilman erilliskustannusta vantaalaisille?

Yleensä maksuttomista julkisista palveluista on hieman huonoja kokemuksia. Tätä on selvitelty myös joukkoliikenteen osalta.
Kaupunkipyörien kausihinta, jolla pyöriä saa rajattomasti käyttää koko kauden, on halpa (1. vuonna 25 euroa) todellisiin kustannuksiin verrattuna. Suurimman osan kustannuksista kattavat mainostulot ja kaupunki (yhteisistä verotuloista). (vastaaja Markus Holm, suunnittelupäällikkö, maankäyttö ja rakentaminen)

Kuinka kouluteiden kuntoa voisi parantaa? Ja voiko teiden talvikunnossapitoa (hiekotus ja auraus) parantaa?

Koulureittien osalta kuntatekniikka ja koulut ovat jatkuvassa yhteistyössä, jotta reiteistä saadaan turvallisia. Kunnossapito on luonnollisesti yksi osa turvallisuutta. Haasteena tässä on se, että nuo tarpeet iskevät usein koko kaupunkiin samoihin aikoihin (lumisade tai lämpötilan vaihtelu) ja kalustoa/työntekijöitä on rajallisesti. Selvitämme jatkossa auraustarvetta ja hiekoitustarvetta enemmän myös koulureittien osalta. (vastaaja Markus Holm, suunnittelupäällikkö, maankäyttö ja rakentaminen)

Vantaalla tulisi olla enemmän pyöräteitä ja niihin pitäisi panostaa enemmän.

Kaupunki on samaa mieltä ja se on yksi tärkeä tavoitteemme. Laadukkaita pyöräteitä (tai baanoja) onkin suunniteltu ja niiden toteutus etenee pikku hiljaa. Valitettavasti Vantaan kasvuvauhdin mukana pysyminen vie suuren osan voimavaroistamme ja rahoistamme. Uusien asuinalueiden kadut pitää saada ajoissa rakennettua, joten niiden aikataulu ei jousta. (vastaaja Markus Holm, suunnittelupäällikkö, maankäyttö ja rakentaminen)

Olisiko mahdollista järjestää koko Vantaan liikkumisen teemaviikko?

Vantaan kaupunki osallistuu erilaisin tapahtumin vuosittain liikkujan viikkoon (esim. pyöräilyaamiainen). Alla linkki viime vuotisen viikon tiedotteeseen.https://www.vantaa.fi/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/141258 (vastaaja Markus Holm, suunnittelupäällikkö, maankäyttö ja rakentaminen)

Mikä on ympäristöystävällisin julkinen liikkumistapa? Mikä on junan ja metron päästöjen suhde?

Liikkumismuotojen ympäristöystävällisyyttä voidaan verrata niiden tuottamilla kasvihuonekaasupäästöillä per liikuttu henkilökilometri. Tämä kuvaa keskimääräistä yhden matkustajan tuottamaa kasvihuonekaasupäästöä kullakin kulkuvälineellä. Esim. keskimääräinen suomalainen henkilöauto tuottaa 152 g hiilidioksidi ekvivalenttia (CO2e) yhden kilometrin matkalla. Keskimäärin suomessa autoissa kulkee 1,7 matkustajaa, joten kukin matkustaja tuottaa 89 g/CO2e jokaisella ajetulla kilometrillä. Tällä vertailulla ympäristöystävällisimpänä julkisen liikenteen kulkuvälineenä voidaan pitää junia, joiden päästöt ovat nolla. (vastaaja Noora Ilola, ympäristökonsultti, sivistystoimi)

Kulkuväline Polttoaineen kasvihuonekaasupäästöt Kuluttama energian määrä
polkupyörä 0 g/hkm CO2e
metro 0 0.18 kWh/hkm *
lähijuna (flirt)0 0 0.071 kWh/hkm *
kaukojuna (ic) 0 0.054 kWh/hkm *
linja-auto/lähiliikenne 53 g/hkm CO2e
linja-auto/kaukoliikenne 41 g/hkm CO2e
henkilöauto 89 g/hkm CO2e
lentokone 240 g/hkm CO2e
matkustajalaiva 282 g/hkm CO2e

*energia tuotetaan vesi ja/tai tuulivoimalla -> CO2e päästöt on nolla.

Lähteet: VTT-lipasto: http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/ ja www.atmosfair.de/

Onko Vantaalle mietitty metroliikennettä?Miksi Vantaalle tuleva ratikka kulkee vain Itä-Vantaalla?

Vantaalle valmistui kehärata 2015 ja nyt sille suunnitellaan lisäasemia. Seuraava iso hanke on pikaraitiotie Aviapoliksesta Länsimäkeen/Mellunmäkeen nykyisen metroradan päätepysäkin lähelle. Lisäksi yleiskaavaluonnokseen on merkitty mm. raitiotieyhteys Jumbolta Tammiston läpi kohti Helsinkiä, sekä Pakkalasta länteen kohti Myyrmäkeä. Länsimetro 2:en jälkeen metron jatkoa on jossain suunnitelmissa esitetty Mellunmäestä itään. Siihen voisi tulla asemia Itä-Vantaalle. (vastaaja Noora Ilola, ympäristökonsultti, sivistystoimi)

Voiko busseista tehdä ilmaisia jonkun muun maksun kautta?

Lähiliikenteen busseista voi tehdä ilmaisia matkustajille kustantamalla koko palvelu HSLalueen kuntien budjetista maksettavalla osuudella. (vastaaja Noora Ilola, ympäristökonsultti, sivistystoimi)

Voisiko ympäristöystävällisintä julkista liikkumistapaa painottaa?

Kuntarajat ylittävässä maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuuden suunnitelmassa vuosille 2019–2050 (MAL2019 ) linjataan, että ”joukkoliikenne integroidaan kokonaisuutena juna- ja metroverkosta alkaen. Liikennejärjestelmää kehitetään kestäviin kulkumuotoihin pohjautuvaksi muodostamalla koko seudulle pitkän aikavälin raidevisio sekä sen toteuttamispolku.”Ympäristöystävällisintä liikkumistapaa siis painotetaan pitkän aikavälin suunnitelmassa. (vastaaja Noora Ilola, ympäristökonsultti, sivistystoimi)

Voisiko koululaismatkakortin kynnystä madaltaa 5 km alemmas?

Perusopetuslain mukaan koululaismatkakortin kilometriraja on 5 km. Vantaalla opetuslautakunta voi päättää alemmasta kilometrirajasta. Tällä hetkellä on voimassa opetuslautakunnan päätös, että raja on 5 km. (vastaaja Pirkko Nurmi, hallintopäällikkö, 30.8.2019)

Voisiko olla mahdollista saada koululaismatkakortti kahdesta eri kodista?

Lain mukaan lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka ja osoite, vaikka lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Koululaismatkakortin voi saada vain, jos koulumatkan pituus virallisesta osoitteesta on yli 5 km. Jos halutaan, että molemmista kodeista voisi saada koululaismatkakortin, siitä pitää päättää opetuslautakunnassa. (vastaaja Pirkko Nurmi, hallintopäällikkö, 30.8.2019)

Onko liikkuvan koulun puitteissa mahdollista

  • järjestää kilpailuita viisaasta liikkumisesta ja palkita ympäristöystävällisestä kouluun tulemisesta?
  • Kannustaa koulumatkan liikkumiseen lihasvoimin jotenkin muuten esim: aplikaatio kävelylle, koulumatkoista videopeli, matkaseuranetsintäpalvelu jne.?
  • Opettaa julkisen liikenteen käyttöä ja muita viisaan ja ympäristöystävällisen liikkumisen muotoja (kävely, pyörä, skootti)?
  • Onko mahdollista perustaa pyöränlukkojen, polkupyörien ja sähköpotkulautoja tms. lainauspisteitä kouluille?
  • Innostaa vanhempia liikkumaan ja pyöräilemään ja olemaan esimerkki lapsille ja nuorille?

Hyviä ideoita, jotka aiotaan pitää mukana, kun Liikkuvan koulun tarjontaa suunnitellaan!

Liikkuvalla koululla on ollut syksyisin koulumatkakampanja, joka on vuosittain saanut uusia kouluja mukaan haasteeseen. Kampanjalla haastetaan liikkumaan niin oppilaat kuin opettajatkin. Tätä voisi laajentaa myös perheille ja siihen voisi liittää myös ympäristönäkökulman.

Viime keväänä kolmelle koululle järjestettiin pienimuotoinen liikennekampanjapäivä Myyrmäki-hallilla perusopetuksen kanssa yhteistyössä. Tämän tapahtuman jälkeen nämä kolme pilottikoulua suunnittelivat omat koulumatkatapahtumansa ja järjestivät ne omilla kouluillansa.

Uudenlaisia skootti- ja skeittisäilytysratkaisuja on kokeiltu Ylästön koululla. Näistä voitaisiin ottaa mallia myös muissa kouluissa.

Lähes jokaisella koululla oppilaiden pyörittämiä välituntilainaamoita tai opettajanhuoneesta lainattavia välineitä.

Kaupunkipyöräasemien sijoittelua koulujen läheisyyteen voidaan pohtia kuntatekniikan keskuksen kanssa. (vastaaja Anu Jokela, liikuntapäällikkö, 5.9.2019).

Onko mahdollista lisätä lähiliikuntapaikkoja ja säilytystiloja (lätkä)halleille, jotta julkisilla liikennevälineillä ja polkupyörällä harrastuksiin tuleminen on mahdollista?

Liikuntarakentamisen painopisteenä jatkuu lähiliikuntapaikkojen toteuttaminen ja koulujen ja päiväkotien pihojen kehittäminen. Tavoitteena on, että etäisyydet liikunnanharrastamiseen olisivat mahdollisimman lyhyet. Tänä vuonna valmistuvat mm. Rajakylän, Rekolan ja Ylästön lähiliikuntapaikat.

Jäähalleille ei ole ikävä kyllä ole mahdollista lisätä säilytystiloja. Kaikki tällaiseen käyttöön soveltuvat tilat ovat jo käytössä. (vastaaja Anu Jokela, liikuntapäällikkö, 5.9.2019).

Voiko koulutiloja käyttää vielä enemmän iltaharrastuksiin, voiko koulujen harrastusmahdollisuuksia lisätä?

Koulut käyttävät tiloja opetukseen yleensä kello 16 asti, mutta tämän jälkeen tiloja voi varata harrastustoimintaan! Jo iltapäivisin tiloissa järjestetään jonkin verran kerhotoimintaa yhteistyössä koulujen kanssa ja kello 16 jälkeen alkaa yleensä liikuntaseurojen järjestämä toiminta. Liikuntatiloissa on paljon toimintaa, luokka- ja auditoriotiloja on enemmän vapaana. Tilat voi varata Timmi-järjestelmän kautta (lisätietoja: vantaa.fi/tilavaraukset). Tiloja voi hakea kuka tahansa, kun on rekisteröitynyt Timmiin. Alle 18-vuotiaille koulujen tilojen käyttö on maksutonta. Koulujen pihoja ja lähiliikuntapaikkoja voi myös käyttää harrastuksiin.

Kaikki harrastustoiminnot kootaan jatkossa Hobihobi.fi-palveluun. Palvelun on tarkoitus olla käytössä vuoden 2020 alussa. (vastaaja Anu Jokela, liikuntapäällikkö, 5.9.2019).

Ajankohtaista


Twitter