Onko mahdollista vaihtaa käsipyyherullajärjestelmään kouluilla ja oppilaitoksissa käsipaperin kulutuksen vähentämiseksi?

Kouluilla on mahdollisuus ottaa käsipyyherulla-automaatit käsipaperin tilalle. Siirryttäessä käsipyyheautomaatteihin, käsipaperit poistetaan. Automaatteja on asennettu tiloihin, joissa on suuri paperinkulutus tai on ongelmia viemärien tukkeutumisissa. Kaikkiin tiloihin ei ole mahdollista asentaa näitä telineitä (tilaongelma). (Huomioitava, että nämä voivat aiheuttaa lisäkustannuksia koululle.) (vastaaja Sirpa Möttönen, asiakasvastaava, hankintakeskus)

Vantaalle halutaan enemmän viheralueita, istutuksia ja metsiä. Lisää puita erityisesti Kivistöön

Viheralueita ovat kaupungin maankäyttöä suunnittelevien kaavoittajien käyttämässä termistössä niin metsät kuin puistotkin. Vantaalla on kattava viheralueverkosto, joka koostuu pienemmistä ja isommista metsä- ja puistoalueista. Usein verkostoon katsotaan kuuluvan myös peltoalueet, koska ne ovat osa virkistystä ja eliöiden ekologista verkostoa.

Viheralueiden lisääminen on haastavaa: kaikkialla Vantaan maa-alueella on jo jotakin. Täysin tyhjiä paikkoja ei ole olemassa ja uutta maata ei voida tehdä lisää. Tällöin tulisi ottaa maata pois joltakin toiselta maankäyttömuodolta ja antaa sitä viheralueille.

Vantaa on osa väestöltään kasvavaa pääkaupunkiseutua. Kaupungistumista tapahtuu tällä hetkellä kaikkialla maapallolla, kun kaupunkien tarjoamat mahdollisuudet houkuttelevat ihmisiä muuttamaan maalta kaupunkeihin. Olemassa olevat kodit eivät riitä kaikille uusille asukkaille. Kasvava väestö tarvitsee uusia asuntoja, jotka vievät maa-alaa kaupungista. Tällöin kaavoittajien pitää etsiä kartalta paikkoja, joihin uudet asunnot laitetaan.

Erityisesti keskustoissa periaatteena on, että talot sijoitetaan tiiviisti pienille alueille, jotta olemassa oleville viheralueille tarvitsisi rakentaa mahdollisimman vähän. Viheralueiden kannalta parhaassa tapauksessa voidaan purkaa vanhoja huonokuntoisia rakennuksia ja rakentaa niiden tilalle uudet asunnot. Toinen periaate on, että joukkoliikenne on mahdollisimman sujuvaa uusilla asuinalueilla. Vantaalle on rakennettu Kehärata, jonka varrelle rakennetaan paljon uusia asuntoja.

Joskus on mietittävä, kumpi on tärkeämpää: tiivis rakentaminen, jotta asuntojen rakentaminen kaupungissa veisi mahdollisimman vähän tilaa viheralueverkostolta kokonaisuutena vai esimerkiksi metsien säilyttäminen. Vastaus on usein tietynlainen kompromissi. Pieniä metsäalueita säästetään tiiviissäkin keskustassa, mutta muuten rakennetaan tehokkaasti. Jos sama määrä asuntoja rakennetaan vähemmän tiiviisti ja tehokkaasti, vaikkapa pien- tai rivitaloina, ne vievät paljon enemmän tilaa kaupungista. Tällöin vielä enemmän viheraluetta tuhoutuu niiden tieltä.

Pelkkä isojen metsien muodostama verkosto kaukana ihmisistä ei tietenkään riitä. On tärkeää, että pienempiä metsiä ja puistoja löytyy aivan ihmisten läheltä. Siksi esimerkiksi Kivistössä laaditaan vehreitä reittejä, joita pitkin pääsee kävelemään ja pyöräilemään laajemmille viheralueille, jotka sijaitsevat vähän kauempana juna-asemasta. Periaatteena on siis, että kodit laitetaan lähelle juna-asemaa ja puistot ja metsät jäävät vähän kauemmaksi. Pieniä puistoja ja metsiä pitää löytyä kaikkialta, mutta isompien viheralueiden sijainti ihan lähellä juna-asemaa olisi hyvän asuntoalan tuhlausta.

(vastaajat Eija Hasu, maisema-arkkitehti ja Anna-Riitta Kujala, aluearkkitehti 2.9.2019)

Vantaalle enemmän puita ja istutuksia

Istutusten lisääminen on helpompaa kuin viheralueiden lisääminen. Sekään ei silti ole aivan yksinkertainen kysymys. Istutuksetkin tarvitsevat tilaa, mutta sen lisäksi ne tarvitsevat hoitoa.

Välillä, kun tilaa on vähän, pitää valita katupuiden, isojen pihojen tai puistojen väliltä. Joillekin kaduille ei jätetä tilaa kaupunkivihreälle yhtään, jotta vaikkapa pihoilla on enemmän tilaa. Joskus taas kaikki liikenevä vihreä pinta-ala halutaan keskittää kortteleiden keskellä sijaitsevaan puistoon, josta kaikki voivat nauttia.

Puilla ja istutuksilla on myös uusia tehtäviä kaupungissa. Nykyään niiden istutusaltaat voidaan rakentaa niin, että ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sadevedet imeytetään niiden kasvualueille. Puiden varjostava vaikutus helpottaa elämää kesähelteellä ja kaduilla on vähemmän tuulipyörteitä. Nämä syyt auttavat säilyttämään kaupunkitilan vihreät elementit suunnittelun alusta loppuun saakka.

Tonteille puiden lisääminen onkin ihan eri juttu, kuin julkiseen ulkotilaan puiden lisääminen. Tonttien toteutuksesta ja tarkemmasta suunnittelusta on vastuussa rakennuttava taho, joka palkkaa sekä rakennuksen että pihan suunnittelijat.

Kaavoittajalla on erilaisia keinoja varmistaa puiden olemassaolo pihalla. Esimerkiksi olemassa olevat puut voidaan määrätä säilytettäviksi tai pihalle voidaan määrätä istutettavaksi uusia puita.

Puiden säilyttämiseen ja istuttamiseen vaikuttavat kuitenkin monet asiat. Esimerkiksi, jos pihan alla on maanalaisia tiloja, vaikkapa parkkihalli, ei suuria puita voida istuttaa ilman suuria kustannuksia. Täysikokoinen puu painaa pari tonnia ja tarvitsee suuren juuritilan. Tällöin syntyy helposti puuton kansipiha, jolla kasvaa vain heinää, pensaita ja perennoja. Pihaa suunniteltaessa pitää varautua siihen, että talossa syttyisi tulipalo ja palokunta tulisi paikalle sammuttamaan ja pelastamaan ihmisiä palavasta rakennuksesta. Jos rakennuksen asunnot suunnitellaan pelastettavaksi pihan puolelta, tulee pihalle varata tilaa pelastusajoneuvolle. Pelastusajoneuvon vaatima tila on aika suuri. Pelastusajoneuvon tarvitsemilla pinta-alojen täytyy olla tyhjiä ja tasaisia. Niissä ei voi olla mitään istutuksia tai leikkivälineitä. Myöskään pelastuspaikan ja talon välissä ei voi olla korkeita esteitä, kuten puita tai katoksia. Jos piha on pieni, vie pelastusauto tosi paljon tilaa pihalta. Kun tämän lisäksi pihalle tarvitaan vaikkapa pari parkkipaikkaa, pyöräpaikat ja leikkivälineitä, jää puille helposti aika vähän tilaa pihalla. Ratkaisu tähän on olla erityisen taitava suunnittelija ja käyttää jäljelle jäävä tila mahdollisimman hyvin.

Viheralueille puiden lisääminen on helpointa. Viheralueet ovat yleensä kaupunkien omistuksessa ja hoidossa. Puistoihin voidaan istuttaa lisää puita ja metsiin niitä kasvaa lisää myös itsestään. Puistoissa yleensä pidetään myös puuttomia alueita esimerkiksi nurmikoina. Ihmiset yleensä tykkäävät viettää aikaa puuttomilla nurmialueilla ihan vain oleskellen tai vaikka puistopelien merkeissä. Isoilla nurmialueilla on helppo esimerkiksi järjestää puistojuhlat, lennättää frisbeetä tai leikkiä erilaisia ryhmäleikkejä isolla porukalla. Puistoihin yleensä koitetaankin järjestää sekä varjoisia paikkoja puiden alle että aurinkoisia paikkoja ilman puita. Jos mielestänne puustoisia paikkoja pitäisi olla enemmän nurmen sijasta, kannattaa antaa palautetta kaupungille. Toisaalta jos viheralueella oleva puu on huonokuntoinen, se on kaadettava, jottei siitä aiheudu kenellekään vaaraa.

(vastaajat Eija Hasu, maisema-arkkitehti ja Anna-Riitta Kujala, aluearkkitehti 2.9.2019)

Ajankohtaista