Kalastus

Vantaan kaupungilla on kalavesiä Vantaanjoessa, Keravanjoessa ja Suomenlahdella. Kalavesien luonne ja kalasto vaihtelee alueittain.

Vantaanjoki ja Keravanjoki

Vantaanjoki ja Keravanjoki virtaavat laajojen savikkoalueiden halki, mikä aiheuttaa virtaamien kasvaessa veden voimakasta samennusta varsinkin joen alajuoksulla. Vantaanjoen keskivirtaama on jokisuussa 17 m3/s, mutta virtaama vaihtelee voimakkaasti. Joen tulviessa virtaama voi olla jopa yli 200 m3/s, kun taas keskikesän hellejaksoilla virtaama voi pudota 2 m3/s:ssa.

Noin 100 km pitkän Vantaanjoen pudotuskorkeus on 111 m. Vantaanjoen suurimmalla sivujoella Keravanjoella on pituutta 65 km.
Vantaanjoki on kärsinyt voimakkaasta jätevesikuorimituksesta ja vesistön rakentamisesta, mikä hävitti joen oman taimenkannan lähes kokonaan. Jätevesien puhdistuksen tehostuminen, vaellusesteiden avaaminen, kalaistutukset, lisääntymisalueiden kunnostukset ja merialueen kalastuksen säätely ovat tuottaneet tulosta. Vantaanjoen vesistön taimenkanta on viime vuosina vahvistunut huomattavasti. Nykyään jokeen nousee tuhansia taimenia kutemaan joka vuosi.
Vantaanjoen ja Keravanjoen koskilla kalastajien saaliiksi voi tarttua ennen kaikkea pyyntikokoisena istutettu kirjolohi. Hauki, ahven, taimen, lohi, harjus, turpa ja monet särkikalat rikastuttavat joella kalastavien saalista.

Vantaan kaupungin kalastusluvalla voi kalastaa Vantaankosken ja Tikkurilankosken kalastuslupa-alueita lukuun ottamatta Vantaan kaupungin alueella Vantaanjoessa ja Keravanjoessa.

Vantaankoski on Vantaanjoen suosituin ja yksi Etelä-Suomen suosituimmista kalastuspaikoista. Alue käsittää Kehä III alapuolella virtaavan Vantaankosken, sen alapuolisen suvannon ja Mustakosken. Alueen suosio perustuu pyyntikokoisten kirjolohien runsaaseen istuttamiseen. Tikkurilankoski on Tikkurilan rautatieaseman ja linja-autoaseman vieressä sijaitseva uusi koskikalastuspaikka, joka avautuu kesäksi 2021. Kalastusluvan Vantaankosken ja Tikkurilankosken kalastuslupa-alueille voi ostaa Martinlaakson uimahallilta, Vantaankoskella sijaitsevasta kioski King's Cornerista tai kalastuslupien verkkokaupoista: Kalapassi.fi sekä Kalakortti.com.

Bjurs

Laajimmat Vantaan kaupungin omistamat vesialueet sijaitsevat Bjursin virkistysalueella Inkoossa. Alueelta löytyy niin haukea, ahventa kuin kuhaakin. Meritaimenkaan ei ole aivan mahdoton saalis. Onkijoiden saalista rikastuttavat lisäksi siika ja erilaiset särkikalat, kuten lahna, säyne ja särki. Bjursissa on mahdollista vuokrata käyttöönsä pieni vene, joten veneetömien kalastajienkin kalastusmahdollisuudet ovat hyvät.

Vetokannas

Porkkalanniemessä sijaitseva Vetokannaksen virkistysalue on rannalta kalastajien suosiossa. Kalantulo jyrkillä kalliorannoilla vaihtelee tuulten ja virtausten mukana. Ahven, erilaiset särkikalat, meritaimen ja kampela muodostavat saalislajiston.

Tallholmen

Sipoon saaristossa sijaitseva Tallholmenin virkistysalue soveltuu mm. meritaimenen ja siian kalastukseen.

Vantaanjoen ja Keravanjoen kalastusrajoitukset

Vantaan kaupungin kalastuslupa oikeuttaa käyttämään Vantaanjoessa ja Keravanjoessa pyynnissä yhtä vapaa kerrallaan ja pyydystämään enintään 2 lohikalaa (taimen, lohi, harjus ja kirjolohi) vuorokaudessa. Vantaanjoen vesistö on määritelty vaelluskalavesistöksi, joten jokien koski- ja virta-alueilla onkiminen ja pilkkiminen on kielletty ja kalastamiseen tarvitaan kalastuslupa.

Pihapiireissä liikkuminen ja kalastaminen on ehdottomasti kielletty ilman kiinteistön omistajan lupaa.

Kalojen alamitat, rauhoitusajat ja muut tarkemmat kalastusmääräykset löytyvät sivun oikeasta reunasta, Vantaan kalavesikartta- ja Vantaankosken kalastusmääräykset- liitteestä.

Kalastus Krämarön kalastuskunnan vesillä

Vantaan kaupunki on osakkaana Krämarön kalastuskunnassa Sipoossa. Kaupunki myy rajoitetusti kalastuslupia vantaalaisille kalastajille kalastuskunnan vesialueelle.

Kalastusluvista voi tiedustella Vantaan kaupungin Liikuntapalvelujen toimistosta, kalastusteknikko Markku Tiusaselta 0400 871 312.