Nettiterapialla ohjataan ja tuetaan harjoittelua kotona

Lapsi ja äiti tekee virtuaaliharjoituksia

Kuva: Pavel Baldin

Kerroimme aiemmin virtuaalilasikokeilusta puheterapiassa. Kokeilu on ollut osa 6Aika-hankekokonaisuuteen kuuluvaa Co-Created Health and Wellbeing (CoHeWe) -hanketta. Toinen hankkeen puheterapian etäkuntoutuskokeiluista tehtiin yhdessä Äänneloikka Oy:n kanssa. Äänneloikan Äännekoulu-nettiterapiassa harjoitellaan äänteitä erilaisilla tehtävillä, joiden järjestys on mietitty asiakkaalle tarkasti etukäteen. Nettiterapian harjoituspolkua on kokeiltu 3000 lapsen kanssa.

- Nettiterapiasta hyötyvät erityisesti ne perheet, jotka kokevat haastavaksi kuljettaa lasta terapiaan, tai jotka ovat jo harjoitelleet vähän ja saaneet ohjausta puheterapeutilta vain harvakseltaan. Nettiterapiasta hyötyvät myös ulkomailla asuvat suomenkieliset perheet, kertovat Äänneloikka Oy:n toimitusjohtaja Katja Koski ja vastaava puheterapeutti Reetta Baldin.

Nettiterapia antaa vapautta ja motivoi harjoitteluun

Nettiterapian harjoituksia ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, vaan harjoitukset voi tehdä vaikka illalla kotisohvalta. Lisäksi harjoitusten ohjeistukset on videoitu, mikä helpottaa vanhempia ohjaamaan lapsia myös kotona.

- Lähes kaikki lapset oppivat harjoittelemansa äänteen nettiterapiajaksonsa aikana. Sekä lapset että vanhemmat myös motivoituivat harjoitteluun ja strukturoitu, pienin askelin eteneminen, toi onnistumisen kokemuksia, kertoo kuntoutusyksikön esimies Anita Wülfing Vantaan nettiterapian kehittämiskokeilun tuloksista.

Kokeilussa mukana olleen puheterapeutti Minna Aholan mukaan asiakasta oli mahdollista ohjata myös huomattavasti tiiviimmin kuin normaalisti. Asiakkaan harjoitteluprosessia ja edistymistä pystyi näin ollen seuraamaan aivan toisella tavalla kuin perinteisessä puheterapiassa.

- Itse koin nettiterapian kiinnostavana ja innostavana työmuotona, jota mielelläni jatkaisin edelleen jossain muodossa osana muuta työtäni. Nettiterapia tarjoaa siitä innostuneelle puheterapeutille varteenotettavan työtavan muun terapiatyön rinnalle, pohtii Ahola.

Asiakkaat mukaan palvelujen kehittämiseen

CoHeWe-hankkeessa halutaan erityisesti korostaa asiakas- ja tarvelähtöisiä kokeiluja, joissa tärkeässä osassa on yhteiskehittäminen. Aholan mukaan puheterapeuttinakin yhteiskehittäminen opetti, mitä asioita harjoituksissa tulee erityisesti korostaa, jotta asiakas ja vanhemmat varmasti oivaltavat harjoitusten tekemisen ja tavoitteet.

- Yhteiskehittämisen ja työpajatyöskentelyn ideana ei ole vain palautteen kerääminen. Parhaimmillaan asiakkaat ovat mukana jo kehittämistarpeiden tunnistamisesta lähtien. Asiakkaiden osallistuminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen on esillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, kertoo Vantaan osahankkeen projektipäällikkö Sari Helenius.

Hankkeen päätavoitteena on edistää yritysten yhteistyötä kaupunkien kanssa ja mahdollistaa uusien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä. Äänneloikka Oy kiittääkin Vantaan hankkeen hyvästä yhteistyöstä, mistä hekin ovat saaneet kehittämisideoita palveluunsa. Myös Äännekoulun tarjoamasta harjoitusmateriaalista kuten peleistä, tehtävistä ja ohjevideoista saatiin asiakkailta hyvää palautetta.

- Se, että mukana olleet perheet ja puheterapeutit ovat jakaneet kokemuksensa, on ollut äärimmäisen arvokasta ja opettavaista, painottaa Helenius.

Lisätietoja:

Kuntoutuksen palvelupäällikkö Virpi Aromaa, p. 040 076 5749, virpi.aromaa@vantaa.fi

CoHeWe Vantaan hankkeen projektipäällikkö Sari Helenius, p. 040 357 0313, sari.helenius@vantaa.fi

Lue lisää hankkeesta www.cohewe.eu

Julkaistu: 25.6.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter