Uudet periaatteet ohjaavat hyvinvointialueuudistuksen valmistautumista Vantaalla

Vantaalla on päätetty hyvinvointialueuudistuksen valmisteluperiaatteista, jotka kaupungin näkökulmasta ohjaavat kaupungin valmistautumista hyvinvointialueen käynnistämiseen. Vantaan sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on yksi Uudellemaalle muodostuvista hyvinvointialueista, ja Keravalla työstetään vastaavanlaisia valmisteluperiaatteita.

Hyvinvointialueuudistuksen perustamisen jälkeen Vantaan kaupunkia kehitetään koulutuksellisensa, sivistyksellisenä, kulttuurisena ja elinvoimaisena kaupunkina, jonka talous on tasapainossa. Kaupungin ja hyvinvointialueen välille luodaan hyvät ja toimivat yhteistyörakenteet. Esimerkkinä aloista, joille yhteistyörakenteet on luotava, ovat lasten ja nuorten sekä vanhusten ja vammaisten palvelut, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmiussuunnittelu ja varautuminen.

Vantaan valmistautumista ohjaavat periaatteet

Hyvinvointialuevalmistelussa huomioidaan tulevan kaupunkistrategian talouslinjaukset sekä 30.6.2021 laaditun valtuustosopimuksen linjaukset. Taloutta kehitetään kaupunkilaisten kestävän hyvinvoinnin pohjalta. Kunnallisveroprosentti pidetään nykyisellä 19,0 prosentin tasolla; sote-uudistuksen myötä veroprosenttia lasketaan valtakunnallisesti määritellyn verran.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jakautuu kahteen hyvinvointialueeseen: Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet voivat solmia keskinäisen sopimuksen, jolloin toinen hyvinvointialue hoitaa kummankin pelastustoimen tehtävät. Valmistelun tavoitteena on pitää nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos yhtenäisenä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien ja henkilöstön siirto kunnista hyvinvointialueille katsotaan liikkeenluovutukseksi. Henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää voimassa olevat oikeutensa ja velvollisuutensa. Myös tukipalveluiden henkilökuntaa siirtyy hyvinvointialueelle, jos työajasta vähintään puolet on sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen tehtäviä. Siirtyviä työntekijöitä kartoitetaan organisaatiossa.

Tilojen osalta kaupunki laatii suunnitelman, jolla hyvinvointialueelle vuokrattavat kiinteistöt ja asunnot myydään joko täysin ulkopuoliselle taholle tai osittain kaupungin konserniyhtiölle, jos siitä on saatavissa hyötyä. Vantaa ja Kerava suunnittelevat uudistukseen liittyviä investointeja yhteistyössä tai huolehtivat keskinäisestä viestinnästä, jotta voidaan ottaa huomioon toisen hyvinvointialueeseen liittyvän kunnan investoinnit ja näin välttää kaksoisinvestoinnit.

Sote-uudistus huomioidaan uusia sopimuksia laadittaessa esimerkiksi kestona ja siinä, siirtyykö sovittava asia hyvinvointialueelle jatkossa. Myös valmiussuunnittelu huomioidaan valmistelussa, jotta varmistetaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen. Siirtymävaiheessa taataan ruotsinkieliset palvelut ja valmistaudutaan hyvinvointialueen palveluiden perustamiseen lainsäädännön mukaisesti.

Vantaalta siirtyy tuhansia työntekijöitä, irtaimistoa ja sopimuksia

Kunnilta siirtyy hyvinvointialueille muun muassa henkilöstöä, irtaimistoa, tiloja ja sopimuksia. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta hyvinvointialueelle siirtyy arviolta 3000 henkilöä, pelastustoimesta noin 500 sekä tukipalveluita hoitavaa henkilökuntaa. Hyvinvointialueet vuokraavat sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimessa käytetyt tilat hyvinvointialuille kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen hyvinvointialueella on mahdollisuus yhden vuoden optioon. Sosiaali- ja terveystoimessa sekä pelastustoimessa käytetty irtain omaisuus, myös yhtiöiden osakkeet, siirtyvät kunnilta hyvinvointialueelle vastikkeetta. Samoin arviolta noin 2000 erilaista sopimusta siirtyy hyvinvointialueelle.

Väliaikainen valmistelutoimielin VATE vastaa valmistelusta aluehallituksen aloitukseen saakka

Hyvinvointialueuudistuksen lainsäädännön hyväksymisen jälkeen Vantaan kaupunginhallitus on asettanut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osapuolten, Vantaan kaupungin, Keravan kaupungin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Eteva Kuntayhtymän ja Kårkulla Samkommunin yhteisesti sopimalla tavalla väliaikaisen valmistelutoimielimen. Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa.

Sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen uudistukseen liittyvät keskeiset lait tulevat voimaan porrastetusti, osa jo 1.7.2021 ja osa 1.3.2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa. Kyseessä on vuosisadan suurin kunnallishallinon muutos, joka edellyttää laajaa valmistelua niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta on valmisteltu niin sanottuna vapaaehtoisena valmisteluna vuodesta 2020. Molempien kaupunkien kaupunginjohtajat ovat myös perustaneet valmisteluun rakenneuudistuksen vastuuryhmän sekä yhteisen projektin kaupunkien toimintojen eriyttämisestä, jossa koordinoidaan eri osa-alueiden valmistelua kaupungeissa sekä laaditaan erilaisia selvityksiä.

Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi valmisteluperiaatteet kokouksessaan 20.9.2021.

Julkaistu: 21.9.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter