Kolme ihmistä pihatalkoissa

Vantaalaisten aikuisten kokemus hyvinvoinnista samalla tasolla kuin Suomessa keskimäärin

Vantaan kaupungin vuoden ensimmäisessä tilastokatsauksessa on tuloksia neljästä ajankohtaisesta terveyden ja hyvinvoinnin teemasta: koettu terveys, psyykkinen kuormittuneisuus, työkyky sekä yksinäisyys ja osallisuus. Vantaan tulokset ovat samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Koulutustason vaikutus koettuun hyvinvointiin on merkittävä.

FinSote-tutkimukseen vastanneista vantaalaisista miehistä 36 % ja naisista 31 % ilmoitti kokevansa terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus on hieman pienentynyt koko Suomessa vuosien 2013 (39 %) ja 2018 (33 %) välillä, kun Vantaalla osuus on pysynyt lähes samana (2013: 34 %, 2018: 33 %). Paitsi ikä myös matalampi koulutus on yhteydessä huonoksi koettuun terveyteen. Matalasti koulutetut (42 %) kokevat terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi selvästi korkeasti koulutettuja (25 %) useammin.

Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta kokevien osuus oli Vantaalla noin 11 prosenttia, mikä vastaa koko maan vastaajien keskiarvoa, eikä osuudessa ole tapahtunut suurta muutosta viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaajien iän ja koulutuksen vaikutus näkyi näissäkin tuloksissa. 20‒49-vuotiaat vastaajat kokivat merkittävää kuormittuneisuutta lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin 65‒74-vuotiaat. Keskitason koulutuksen käyneiden (14 %) todennäköisyys kokea psyykkisesti merkittävää kuormitusta oli lähes kaksinkertainen korkean koulutuksen käyneisiin (8 %) verrattuna.

Ei-eläkkeellä olevista vantaalaisista noin neljäsosa (26 %) koki työkykynsä heikentyneeksi. Vaikka työkyvyn on todettu heikkenevän iän myötä, vielä noin neljännes 65‒74-vuotiaistakin koki työkykynsä hyväksi. Ylimmässä koulutusryhmässä työkykynsä hyväksi kokevien osuus oli 58 %, kun se alimmassa koulutusryhmässä oli 36 %. Alle 65-vuotiaista vastaajista noin kolme neljästä (76 %) uskoi jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Ylimmässä koulutusryhmässä 86 % uskoi jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, kun vastaava osuus alimmassa koulutusryhmässä oli 63 %.

Vantaalaisten osallistumisaktiivisuus hieman muuta maata alhaisempi

Vantaalaisten osallistuminen aktiivisesti jonkin järjestön, yhdistyksen, kerhon, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan oli hieman koko maan tasoa alhaisempi (24 % vs. 27%). Vantaalaiset naiset osallistuvat aavistuksen miehiä aktiivisemmin, samoin vanhemmat osallistuvat nuoria enemmän. Koulutus on vahvasti yhteydessä myös osallistumisaktiivisuuteen: matalasti koulutetuista aktiivisesti osallistui noin viidennes (21 %), kun korkeasti koulutetuista osallistui joka kolmannes (33 %).

Tutkimukseen vastanneista vantaalaisista lähes joka kymmenes (8 %) koki itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Koettu yksinäisyys oli jonkin verran yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä ja samoin alimmassa koulutusryhmässä (12%) verrattuna korkeammin koulutettuihin (6 %).

Katsauksen havainnot pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain toteuttamaan Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimukseen (FinSote). Kuntatasoista tietoa FinSote-tutkimus tuottaa kunnan itse tilaaman lisäotoksen pohjalta. Vuonna 2018 Vantaan FinSote-lisäotokseen valikoitui satunnaisotannalla 3390 vantaalaista, joista 1215 henkilöä (36 %) vastasi. Vastanneista 45 prosenttia oli miehiä ja 55 prosenttia naisia.

Tilastokatsaus kokonaisuudessaan: Aikuisväestön koettu hyvinvointi Vantaalla.

Tilasto- ja tutkimustietoa Vantaasta.

Julkaistu: 31.3.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter