Nikinmäen eteläosan kaavarunko (nro 081300)

Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen eteläosassa. Suunnittelualue rajautuupohjoisessa Siimapuistoon ja Karppipuistoon,idässä Sipoon rajaan, etelässä Sipoontiehen ja lännessä Lahdentiehen. Ensimmäisen osa-alueen asemakaavatyö käsittää Pitkänsiiman itäpuolisen asuinalueen. Asemakaavatyökäynnistyy syksyllä 2009.

Kaavarunko

Alueen koko on n. 21 ha, josta rakentamiseen osoitettavia alueita on noin14 ha. Kaavarunko pohjautuu 17.12.2007 hyväksyttyyn Vantaan yleiskaavaan, jossa alueen maankäyttö muuttui työpaikkavaltaisesta asuinaluevaltaiseksi. Kaavarunko muodostuu Sipoon rajan viereisestä asuinalueesta (n.7 ha), Lahden- ja Sipoontien risteysalueen työpaikka-alueesta (n. 5 ha) sekä työpaikka-alueen pohjoispuolelle sijoittuvasta päiväkodin, opetustilojenja erityisasumisen alueesta, (n. 2 ha). Loppuosa alueesta tulee jäämään suojaviheralueeksi ja virkistysalueeksi. Katuverkon rungon muodostaa Lahdentieltä Sipoontielle lenkkimäisestijohtava kokoojakatu Pitkäsiima. Suunnittelualueen pohjoispuolella katu onrakennettu valmiiksi Lahdentieltä Karppitien liittymään saakka. Kadun eteläosan nimeksi on myös ehdotettu Nikinmäentietä. Kokoojakadulla on varauduttu joukkoliikenteeseen. Alueen liikennesuunnitelman on laatinutkonsulttina Ramboll Oy.

Kerrosalatavoitteet

Pitkäsiiman itäpuolisen asuinalueen merkintä on yleiskaavassa A2, jokatarkoittaa matalaa ja tiivistä rakentamista. Määräyksen mukaan alueelle saarakentaa ensisijaisesti pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. Alueellavoidaan sallia asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. A2-alueen eteläosatulee sopimuksen mukaan siirtymään yksityisen omistukseen pohjoisosanjäädessä kaupungille.Asuinalueen luonnossuunnittelun on tehnyt yksityisen maanomistajan toimeksiannosta Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy yhteistyössä kaupunginkanssa. Luonnoksissa alueen on ajateltu koostuvan katuun rajautuvientonttien erillispientaloista sekä yhtiömuotoisista, kytketyistä pientaloket-juista. Rakentamisen esitetty tehokkuus olisi yhtiömuotoisissa kortteleissae= 0,24 - 0,27. Omakotitonteilla tehokkuus olisi e= 0, 22 - 0,25. Rakennusoikeutta tulisi eteläosalle n. 10 900 k -m² ja kaupungin omistukseenjäävälle osalle noin 6 900 k- m². Kerrosluvuksi esitetään pientalokortteleis-sa valtaosin II, vähäisillä osin III. Asuntoja alueelle saadaan koosta riippuen 130-150 kpl, mikä tarkoittaisi noin 400 asukasta. Asuinkorttelien tarkkaa toteutustapaa (omakoti- tai paritalo, rivitalo, pienkerrostalo) ei ole vielä päätetty. Kaupungin omistukseen kokonaisuudessaan siirtyvälle työpaikka-alueelleon esitetty 15 kpl n. 2 000 - 3 000 m² kokoisia tontteja, joille tehokkuudel-la e = 0,4 tulisi rakennusoikeutta n. 800 - 1 200 k- m². Eteläisimmän tontinkäyttötarkoitusta hevostilayrittämiseen esimerkiksi ratsastuskouluna selvitetään. Päiväkoti- ja koulutiloja varten on nyt varattu n. 11 500 m² kokoinen tontti, jota voidaan tarpeen mukaan laajentaa ja sen pohjoispuolista erityisasumiselle varattua aluetta pienentää. Erityisasumiselle ja muulle asumiselle onnyt suunniteltu rakennusoikeutta 3 000 k- m².

Luontoarvot ja tavoitteet

Kaavarunkoalueen luontoarvo on mm. asuinalueiden pohjoisosan vanhametsä, joka on eräiden lintujen, kuten palokärjen ja pyrstötiaisen tyypillistäympäristöä. Luontoarvoja tutkitaan lisää vielä kesän 2009 aikana.Maisema on hyvin vaihteleva.
Länsireuna on vanhaa viljelysaluetta osanaKeravajokilaakson kulttuurimaisemaa. Itä- ja pohjoisosa taas on maaston-muodoiltaan vaihteleva avokallioineen ja metsäisine nyppylöineen, joidenvälissä on kosteita painanteita. Osa avokallioista ja puustosta voidaan säilyttää suunnitelluilla virkistysalueilla ja asuntopihoilla, mutta kosteiden pai-nanteiden säilyminen on mahdollista vain viheralueeksi jäävällä laajalla alueella.
Alueen laajin soistuva korpimetsä yleiskaavan asuinalueen pohjoisosassa tulee jäämään osaksi Karppipuiston viheraluetta.

Jatkotyö

Kaavarunkovaiheessa esille tulleita tavoitteita tarkennetaan ja täsmennetään asemakaavavaiheessa.

Sopimus

Asuinalueen eteläosaa koskee kaupungin ja yksityisen maanomistajan laatima yhteistoimintasopimus. Siihen sisältyy mm. yleiskaavan voimaantu-loon sidottu maanvaihto yksityisen maanomistajan kanssa sekä kaupunginvelvoite käynnistää asemakaavoituksen valmistelu. Lisäksi asemakaavoituksen yhteydessä tullaan tekemään mm. kunnallistekniikan maankäyttösopimus.

Kaavan asiakirjat nro 081300

Keski-Nikinmäen kaavarunko, lähtökohdat ja tavoitteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2009

Lisätietoa

Noora Koskivaara
asemakaavasuunnittelija
050 302 9293
noora.koskivaar@vantaa.fi

Julkaistu: 8.6.2009 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter