Länsimäen kaavarunko (nro 091700)

Länsimäki ja ratikka, illustraatio

Kaavarunkoalue rajautuu pohjoisessa Porvoonväylään ja idässä Kehä III:seen sekä Westerkullan kartanon peltoalueisiin, etelässä Vantaan ja Helsingin kaupungin väliseen rajaan ja lännessä Estepuistoon. Mellunmäen metroasemalle on matkaa noin 700 metriä Länsimäen keskustasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 180 ha.

Kaavarunkotyön tavoitteet

Tämän kaavarunkotyön tavoitteena on määrittää periaatteet Länsimäen keskustan kasvulle ja laajenemiselle. Täydennysrakentamiseen soveltuvia paikkoja kartoitetaan ja pyritään ohjaamaan uutta rakentamista siten, että kaupunkikuva paranee nykyisestä. Tulevaisuuden Länsimäessä on raitiolinjaan tukeutuvaa miellyttävää kaupunkirakennetta, enemmän laadukasta asumista ja palveluja sekä käveltävää, turvallista ja viihtyisää keskustaympäristöä.

Kaavarunko ei suoraan ohjaa uutta rakentamista. Rakentaminen tapahtuu edelleen asemakaavan pohjalta. Kaavarunko kuitenkin määrittää yleispiirteiset reunaehdot tulevaisuudessa laadittavilla asemakaavamuutoksille, joita laaditaan kuten tähänkin asti, maanomistajien omasta aloitteesta. Eli nyt tehtävällä työllä asemakaava ei muutu.

Kaavarungon tavoitteet voidaan tiivistää neljään teemaan:

  1. Asuinalueen laajeneminen pohjoiseen
  2. Keskustan kehitys ja raitiolinja
  3. Kävelykeskustan kehittäminen
  4. Mahdollistetaan täydennysrakentaminen ja rakennuskannan uudistaminen

Muita tunnistettuja tavoitteita ovat:

  • Palveluiden säilyttäminen ja lisääminen. Muun muassa senioriasumisen sijoittumista alueelle selvitetään
  • Viher- ja ulkoilualueen kokonaisuuden kehittäminen ottaen huomioon nykyiset kävely- ja ulkoilureitit sekä Vantaan että Helsingin puolella.
  • Alueen historian, kulttuuriarvojen ja luontoarvojen huomioiminen.

Kaavarungossa esitetty ratkaisu

Kaavarunko tarkastelee Länsimäen kehitystä vuoteen 2045 asti. Se mahdollistaa noin 180 000 kem²:n uuden asuinrakentamisen (4 400 asukasta, 2 700 asuntoa) ja noin 10 000 kem² uusia palveluita. Rakentamisesta 90 000 voidaan toteuttaa vasta, mikäli Länsimäentien vieressä kulkeva 110 kV sähkön ilmajohto muutetaan maakaapeloinniksi. Asumisesta 110 000 kem² (2700 asukasta) sijoittuu kaupungin tai kaupungin yhtiön omistamalle maalle ja 73 000 (1800 asukasta) yksityiselle maalle. Yksityiselle maalle sijoittuva rakentaminen voi toteutua vain omistajan, tyypillisesti asunto-osakeyhtiön, aloitteesta.

Länsimäen valtti on sen sijainti kehittyvässä raidekaupungissa. Länsimäki on portti Helsingistä Itä-Vantaalle sekä itään Porvooseen ja länteen muille Vantaan ja pohjoisen Helsingin alueille. Vantaan ratikka tuo Länsimäen keskustan ja sitä ympäröivät nykyiset ja uudet asuinalueet saavutettavammaksi etelästä metrolla tultaessa sekä pohjoisesta, idästä ja lännestä väyliä pitkin tultaessa. Kaupunkikuva tulee muuttumaan raidekaupunkikeskustan arvoiseksi. Länsimäen keskustan ratikan pysäkin yhteyteen suunnitellaan hybridirakennus. Länsimäentien kummatkin puolet suunnitellaan kytkeytymään entistä paremmin toisiinsa sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti. Kävelyetäisyydelle Rajakylän ratikkapysäkistä on tilaa rakentaa asuntoja jopa 2 000 uudelle asukkaalle.

Länsimäessä näkyy alueen historia ja luonnonläheisyys, nämä kaksi ovat kauniisti kehittyneet kytkökseen toisiinsa. Alueeseen on lähes rakentunut kiinni Rajakylän pientaloalue, joka huokuu menneiden aikojen kylähenkeä. Asuinalueita erottavat sympaattiset puistoalueet, joiden alueelta on nähtävissä alueelle rakennetut ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset, jotka ovat koko valtakunnan alueen mittapuullakin katsottuna merkittävät. Länsimäki-Rajakylä on rakentunut keskelle historiallista seutua, ja sen historia on edelleen alueelta hyvin nähtävillä. Tätä ominaispiirrettä tullaan varjelemaan ja tuomaan vielä enemmän suunnitelmassa esille.
Länsimäki on asukastaustaltaan hyvin monipuolinen. Alueella toimii jo nykyisin aktiivisten asukkaiden ryhmä ja asukastila on aktiivisessa käytössä. Asukasaktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan ja kehitetään entisestään kunnostamalla ja kehittämällä alueen sydämenä toimivaa Kuntopuistoa. Kaavarungossa esitellään ajatus tilojen moni- ja yhteiskäyttöisyydestä. Alueelle kehitetään yhteisöllisiä palveluita. Alueen kehittyminen ratikan myötä ja tekee liiketoiminnan ja uusien palveluiden tarjoamisen alueella kannattavaksi. Länsimäentietä kehitetään kokonaisuudessaan kaupunkikuvallisesti ja kaupallisesti kannattavaksi ja kiinnostavaksi alueeksi.

Asukasyhteistyö

Kaavarunko on nähtävillä 9.12.2021 asti. Kaavarunkoa voi kommentoida Osallistuva Vantaa -alustalla, tästä linkistä pääsee mielipidekyselyyn. Kysely on auki 9.12 asti. Osallistuva Vantaa –alustan kautta kokeilemme uutta mielipiteiden kirjaamistapaa suoraan karttapalvelun kautta. Mielipiteet siirtyvät Osallistuva Vantaa –palvelun kautta suoraan Vantaan kirjaamoon, joten palvelun kautta jätettävät mielipiteet ovat julkisia. Mielipiteen voi jättää myös kirjallisesti Vantaan kaupungin kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@vantaa.fi

Kysy suunnittelijoilta!

Kaavarungon laatijat ovat tavattavissa puhelinpäivystyksissä, joita järjestetään kolme;
tiistaina 16.11 klo 13-16,
keskiviikkona 24.11 klo 9-12 (vain Linnea),
perjantaina 3.12 klo 12-15.
Tavoitat meidät puhelinnumerosta 050 302 9028 (Anna) tai 040 487 1184 (Linnea).
Voit myös lähettää kysymyksesi sähköpostilla anna.hellen@vantaa.fi tai linnea.loytonen@vantaa.fi

Asukaskyselyn tulokset, 1.12.2021

Linkki Länsimäen kaavarungon esittelyvideoon.

Kaavarunkoluonnoksen asiakirjat

Kaavarunkokartta 12.10.2021, korjattu

Selostus, korjattu
Kaupunkiympäristölautakunta 12.10.2021

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 10.5.2020

Lähtötietoraportti

Lisätietoja

Anna Hellén
asemakaava-arkkitehti
050 302 9028
anna.hellen@vantaa.fi

Linnea Löytönen
asemakaava-arkkitehti
040 487 1184
linnea.loytonen@vantaa.fi

Julkaistu: 10.11.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter