Väkeä torikonsertissa Tikkurilassa

Vantaalla 233 775 asukasta, väestö kasvoi 2,5 prosenttia

Vantaan väestönkasvu on nyt 1970-luvun ennätyslukemissa. Tilastokeskuksen lopullisten väestötilastojen mukaan Vantaalla oli viime vuoden loppuessa 233 775 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2019 aikana peräti 5 609 asukkaalla, mikä oli lähes 500 enemmän kuin viime vuonna. Määrällinen väestönkasvu oli tätä suurempaa vuonna 1973 ja suhteellinen kasvu vuonna 1976.

Kaikista Suomen kunnista määrällinen väestönkasvu vuoden 2019 aikana oli Vantaata suurempaa vain Espoossa ja Helsingissä. Myös suhteellisesti Vantaan väestö kasvoi kolmanneksi eniten (2,5 prosenttia), mutta molemmat edellä olleet kunnat, Jomala ja Kustavi, ovat väestömäärältään huomattavasti pienempiä, alle 6 000 asukkaan kuntia. Vantaa on edelleen Suomen neljänneksi suurin kaupunki, mutta ero kolmantena olevaan Tampereeseen on selvästi supistunut, eron ollessa nyt vajaa 4 400 asukasta.

Alle 16-vuotiaiden osuus pieneni edelleen

Vantaan väestössä oli hieman enemmän naisia kuin miehiä (50,2 %/49,8 %), mutta sukupuolten välinen ero ei ole koskaan ollut näin pieni. Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna 0-6-vuotiaita oli tasan 8 prosenttia, 7-15-vuotiaita 10,4 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,4 prosenttia. Verrattuna edellisvuoteen, 0−6-vuotiaiden ja 7−15-vuotiaiden osuus laski prosentin kymmenyksen ja 65 vuotta täyttäneiden vastaavasti kasvoi saman verran. 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi vuoden 2019 aikana 800 henkilöllä ja osuus kasvoi 5,9 prosentista 6,1 prosenttiin.

Ikärakenteessa oli jonkin verran eroja kuuden suurimman kaupungin kesken. Päivähoitoikäisten osuus oli Vantaata suurempi vain Espoossa, osuuden ollessa alhaisin Turussa. Kouluikäisiä asui suhteellisesti eniten Espoossa ja Oulussa ja vähiten Turussa. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli pienin Espoossa ja Vantaalla ja korkein Turussa, tosin sielläkin selvästi alhaisempi kuin koko maassa.

Vieraskielisiä 20,2 prosenttia väestöstä ja venäjä on viroa yleisempi kieli

Vuodenvaihteessa vantaalaisista 77,4 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,4 prosenttia ruotsinkielisiä ja 20,2 prosenttia vieraskielisiä. Vieraskielisten osuus kasvoi edellisvuodesta 1,3 prosenttiyksikköä. Kaikista Suomen kunnista vieraskielisten osuus oli Vantaan jälkeen seuraavaksi suurin Espoossa (18,0 %) ja Helsingissä (16,2 %).

Usean vuoden tauon jälkeen venäjästä tuli jälleen Vantaan yleisin vieras kieli, kun se ohitti viron. Venäjää äidinkielenään puhuu 3,7 prosenttia ja viroa 3,6 prosenttia Vantaan väestöstä. Näiden jälkeen tulevat arabia (1,5 %), somali (1,2 %) ja albania (1,1 %).

Ulkomaan kansalaisia oli Vantaan väestöstä 12,6 prosenttia ja ulkomailla syntyneitä 17,3 prosenttia.

Vantaan ja muiden Suomen kuntien uusimmat väestötilastot löytyvät Tilastokeskuksen ilmaisesta StatFin -tietokannasta. Tarkempia tilastoja Vantaasta ja sen osa-alueiden väestörakenteesta on saatavilla huhti-toukokuussa.

Lue lisää Vantaan väestöstä ja väestöennusteista.

Julkaistu: 26.3.2020 
(muokattu: )