Tietoa Vantaan väestöstä

Vantaan väestönkasvun ennustetaan hidastuvan, mutta vain hetkeksi

Uusi väestöennuste on tehty koko Vantaalle vuosille 2021‒2045 ja Vantaan osa-alueille vuosille 2021‒2031. Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan edelleen nopeasti, vaikka edellisten vuosien ennätyksellisen suuren väestönkasvun arvioidaan hieman hidastuvan lähivuosina.

Vantaan vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan olevan keskimäärin 1,8 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana, mikä vastaa noin 4 600 uutta vantaalaista vuodessa. Kasvun arvioidaan olevan voimakkainta vuosina 2024‒2027.

Vuoden 2021 alussa Vantaalla asui 237 231 henkilöä. Uuden ennusteen mukaan väestöä olisi vuoden 2025 alussa noin 253 000 ja vuoden 2026 aikana ylitettäisiin 260 000 asukkaan raja. Runsaan asuntorakentamisen myötä väestön ennustetaan kasvavan määrällisesti eniten Kivistön, Myyrmäen, Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla. Nopeimmin kasvavia ikäryhmiä ovat 25–54-vuotiaat sekä 75 vuotta täyttäneet.

Vuoden 2021 virallisen perusennusteen lisäksi on laskettu myös kaksi vaihtoehtoista ennusteskenaariota, jotka esitellään ennusteraportissa.

Tutustu tarkemmin Väestöennuste 2021 -julkaisuun tai tutki ennustetaulukoita Excel-muodossa.

Vantaan väestönkasvu Suomen suurinta vuonna 2020

Vantaalla oli 237 231 asukasta vuoden 2020 lopussa. Väestö kasvoi 3456 asukkaalla (1,5 %), joka oli enemmän kuin missään toisessa kunnassa. Suomen väestö kasvoi 8500 hengellä eli Vantaan osuus koko Suomen kasvusta oli 41 prosenttia. Suuralueista selvästi eniten uusia asukkaita sai Kivistö, jonka väestö kasvoi lähes 1 500 asukkaalla (9,8 %).

Vuoden 2020 aikana Vantaalla syntyi 2512 vauvaa ja asukkaita kuoli 1654, joten luonnollinen väestönkasvu oli 858 henkilöä. Samaan aikaan kotimaan nettomuutto kasvatti väestöä runsaalla tuhannella hengellä ja ulkomaan nettomuutto hieman yli 1600 hengellä.

Vantaalta poismuuttavien määrä kuitenkin kasvoi selvästi, mistä johtuen Vantaa sai vuonna 2020 muuttovoittoa peräti 1850 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Vantaan muuttotappio muun Helsingin seudun kanssa kasvoi ennätyslukemiin, 1760 henkilöön. Tarkasteltaessa kaikkia Suomen kuntia, suurimmat muuttovoitot Vantaalta keräsivät Nurmijärvi (+458), Tuusula (+396) ja Kerava (+348). Lisäksi Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta saatu muuttovoitto pieneni selvästi. Suomenkielisten nettomuutto kääntyi tappiolliseksi vuonna 2020 ja Vantaan, kuin myös Espoon ja Helsingin, väestö kasvoi ainoastaan vieraskielisten ansiosta.

Ero naisten ja miesten osuuksissa on kaventunut ja vuoden 2020 lopussa naisia (50,1 %) oli hieman enemmän kuin miehiä (49,9 %). Tilastokeskuksen vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan miesten määrä on jo ohittanut naisten määrän ja huhtikuussa 2021 vantaalaisia miehiä oli 100 enemmän kuin naisia.

Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna vantaalaisista 0-6-vuotiaita oli 7,8 prosenttia, 7-15-vuotiaita 10,5 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,5 prosenttia. Väestöstä 76,1 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,4 prosenttia ruotsinkielisiä ja 21,6 prosenttia vieraskielisiä. Vantaan yleisin vieras kieli oli venäjä, jota äidinkielenään puhui 3,8 prosenttia väestöstä. Vajaa puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla ja syntyperäisiä vantaalaisia oli 26 prosenttia väestöstä.

Lue lisää Vantaan väestö 2020/2021 -julkaisusta tai tutki väestötilastoja Excel-muodossa.

Tutkimustietoa maahanmuuttajien elinoloista

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä on kasvanut pääkaupunkiseudulla nopeasti. On entistä tärkeämpää seurata maahanmuuttajien kotoutumista sekä sitä, miten heidän lapsensa löytävät paikkansa kotikaupungissaan. Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu pääkaupunkiseudun sekä erikseen Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttajien työllistymistä, tulotasoa ja asumisen olosuhteita.

Työllisyysaste oli maahanmuuttajilla selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla etenkin silloin, kun maahanmuuttajat ovat tulleet maista, joista on tullut paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Heikko työllisyystilanne heijastuu veronalaisiin tuloihin, jotka ovat maahanmuuttajilla keskimäärin alemmat kuin Espoon, Helsingin ja Vantaan suomalaistaustaisilla.

Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajat asuvat myös kantaväestöä enemmän vuokralla ja ahtaasti asuminen on yleistä etenkin lapsiperheissä. Maahanmuuton toisessa sukupolvessa naiset näyttävät pääsevän elämässä keskimäärin paremmin eteenpäin kuin miehet. Nuoret naiset ovat suorittaneet tutkintoja useammin kuin miehet ja naisten työllisyysaste oli korkeampi. Kotoutuminen edistyy maassaoloajan myötä: työllisyys paranee, tulotaso nousee ja mahdollisuudet siirtyä omistusasumiseen kasvavat.

Tuoreen raportin painopiste on maahanmuuttajien elinolojen ja elämäntilanteiden selvittämisessä, mutta raportissa tarkastellaan myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja tuloja. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupungit sekä Uudenmaanliitto.

Lue koko raportti tai tutustu tiivistelmään:

Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot (pdf-julkaisu)
Tiivistelmä tuloksista (pdf-julkaisu)