Tietoa Vantaan väestöstä

Väestöennusteen mukaan Vantaan väkiluku ylittää 270 000 asukasta vuonna 2027

Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan edelleen nopeasti, vaikka edellisten vuosien ennätyksellisen suuren väestönkasvun arvioidaan hieman hidastuvan lähivuosina.

Vantaan vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan olevan keskimäärin 1,9 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana, mikä vastaa noin 4 700 uutta vantaalaista vuodessa. Kasvun arvioidaan olevan voimakkainta vuosina 2023-2026.

Vuoden 2020 alussa Vantaalla asui 233 775 henkilöä. Uuden ennusteen mukaan väestöä olisi vuoden 2025 alussa lähes 259 000 ja vuoden 2027 aikana ylitettäisiin 270 000 asukkaan raja. Runsaan asuntorakentamisen myötä väestön ennustetaan kasvavan määrällisesti eniten Kivistön, Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla. Nopeimmin kasvavia ikäryhmiä ovat 25–44-vuotiaat sekä 75 vuotta täyttäneet.

Vantaan väestöennuste 2020 kattaa koko kaupungin osalta vuodet 2020-2045 ja osa-aluetasolla vuodet 2020-2030. Vuoden 2020 virallisen perusennusteen lisäksi on laskettu kaksi vaihtoehtoista ennusteskenaariota, jotka esitellään ennusteraportissa.

Tutustu tarkemmin Vantaan väestöennusteeseen 2020.

Vantaa kasvoi 5 609 asukkaalla vuoden 2019 aikana

Vantaalla oli 233 775 asukasta vuoden 2019 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2019 aikana peräti 5 609 asukkaalla (2,5 %), joka oli lähes 500 enemmän kuin viime vuonna. Suuralueista eniten uusia asukkaita sai Kivistö, jonka väestö kasvoi lähes 1 700 asukkaalla (12,3 %).

Vantaan muuttovoitto oli 4 500 henkilöä, jota suurempia lukemia koettiin viimeksi 1970-luvun alkupuolella. Kasvun taustalla on lisääntynyt kotimaan muuttoliike, josta Vantaa sai muuttovoittoa ennätykselliset 3 000 henkilöä (67 % muuttovoitosta). Kahtena viime vuotena myös Helsingistä saadun muuttovoiton määrä on ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla. Lisäksi ulkomaan nettomuutto kasvatti väestöä 1 490 henkeä (33 % muuttovoitosta).

Vieraskielisten muuttovoitosta 57 prosenttia tuli Suomesta ja 43 prosenttia ulkomailta. Tämä oli jo toinen vuosi peräkkäin, kun vieraskielisten muuttovoitosta yli puolet tuli Suomesta.

Vuonna 2019 Vantaalla syntyi 2 464 vauvaa, jota vähemmän vauvoja syntyi viimeksi vuonna 2002. Vielä 2010-luvun alkupuolella Vantaan väestö kasvoi enemmän syntyneiden kuin muuttoliikkeen johdosta, mutta viimeiset viisi vuotta tilanne on ollut päinvastainen. Vuonna 2019 muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli ensimmäistä kertaa yli 80 prosenttia.

Lue lisää Vantaan väestö 2019/2020 -julkaisusta tai tutki väestötilastoja Excel-muodossa.

Venäjästä tuli jälleen Vantaan yleisin vieras kieli

Vantaan väestössä oli hieman enemmän naisia (50,2 %) kuin miehiä (49,8 %), mutta sukupuolten välinen ero ei ole koskaan ollut näin pieni. Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna 0-6-vuotiaita oli tasan 8 prosenttia, 7-15-vuotiaita 10,4 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,4 prosenttia. 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi vuoden 2019 aikana 800 henkilöllä ja osuus kasvoi 6,1 prosenttiin.

Vantaalaisista 77,4 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,4 prosenttia ruotsinkielisiä ja 20,2 prosenttia vieraskielisiä. Eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista vajaa 30 prosenttia oli vieraskielisiä. Usean vuoden tauon jälkeen venäjästä tuli jälleen Vantaan yleisin vieras kieli, kun se ohitti viron.

Vuoden 2019 lopussa syntyperäisiä vantaalaisia oli 26 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 18 prosenttia ja ulkomailla syntyneitä 17 prosenttia. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 54 prosenttia vantaalaisista, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 41 prosenttia. Vuoden 2018 lopun tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 30 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 39 prosenttia toisen asteen ja 31 prosenttia korkea-asteen tutkinnon.

Lue lisää Vantaan väestö 2019/2020 -julkaisusta tai tutki väestötilastoja Excel-muodossa.

Yhden hengen asuntokuntien osuus jatkaa kasvuaan

Vantaalaisista asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia oli 42 prosenttia, kahden hengen 31 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 14 prosenttia vuoden 2019 lopussa. Asuntokuntien keskikoko on selvästi pienentynyt, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet alkoivat kasvaa 1970-luvun lopusta lähtien. Yksin asuvien osuus on jatkanut kasvamistaan näihin päiviin saakka ja viimeisten vuosien aikana kasvuvauhti on jopa kiihtynyt. Kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi 2000-luvun alkupuolella ja viimeiset viisi vuotta osuus on hieman laskenut.

Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaalla asuu verrattain vähän yksin asuvia. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli suurin Turussa (54 %), mutta myös Tampereella (52 %) yksin asuvia oli paljon. Kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Espoossa (38 %) osuus oli pienempi kuin Vantaalla (42 %).

Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia (45–47 %) ja Aviapoliksen suuralueella vähiten (34 %). Kivistön suuralueelle on rakennettu paljon, mikä on muuttanut alueen asuntokuntarakennetta. Vielä vuoden 2015 lopussa yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun neljä vuotta myöhemmin (2019) osuus oli jo 44 prosenttia.

Vantaalaisista asuntokunnista 19 prosenttia oli kokonaan tai ainakin osittain vieraskielisiä (vähintään yhden henkilön äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi). Vieraskieliset asuntokunnat olivat keskikooltaan selvästi suurempia (2,64 henkilöä) kuin kaikki vantaalaiset asuntokunnat (2,05). Yksin asuvien osuus vieraskielisistä asuntokunnista oli 26 prosenttia (kaikki asuntokunnat 42 %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus 26 prosenttia (14 %).

Lue lisää Vantaan väestö 2019/2020 -julkaisusta tai tutki väestötilastoja Excel-muodossa.

Tietoa Vantaan väestöstä

Helsingin seudun vieraskielinen väestö yli kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä

Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 201 000:sta 437 000:een vuoteen 2035 mennessä. Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 14 prosentista 25 prosenttiin. Vantaalla asuu nyt noin 40 000 vieraskielistä ja vuoden 2035 ennuste on noin 95 000, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 18 prosentista 34 prosenttiin. Helsingissä vieraskielisten osuuden ennustetaan olevan 26 prosenttia ja Espoossa 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Vantaalla suurimman kieliryhmän muodostavat venäjää ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat, kun Helsingissä ja Espoossa niiden ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä sekä Kauko-Aasian kieliä puhuvat.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste vuosiksi 2018–2035 on laadittu Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä.

Koko uutinen löytyy Helsingin kaupungin sivuilta. Tästä pääset lukemaan julkaisua Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018-2035.

Ajankohtaista


Twitter