Vantaan työpaikkakasvu hidastui selvästi edellisiin vuosiin verrattuna

Vantaalla oli lähes 122 900 työpaikkaa vuoden 2019 lopussa ja lisäystä edellisvuoteen tuli runsaat 1700 työpaikkaa (+1,4 %). Kasvuvauhti hidastui selvästi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, sillä vuonna 2018 työpaikat lisääntyivät 4800:lla ja vuonna 2017 peräti 5500 työpaikalla. Vantaata enemmän työpaikat lisääntyivät vuoden 2019 aikana ainoastaan Helsingissä (+4431), Espoossa (+2913) ja Turussa (+1831). Vantaan työpaikkaomavaraisuus on laskenut kahden viimeisen vuoden ajan, sen ollessa 106,9 vuonna 2019.

Vantaan suuralueista eniten työpaikkoja sijaitsi Aviapoliksessa, 40 900, mikä oli kolmannes kaikista Vantaan työpaikoista. Vuoden 2019 aikana työpaikat kuitenkin vähenivät sekä Aviapoliksen että Myyrmäen suuralueilla tuhannella työpaikalla. Käänne on merkittävä, sillä kahtena edellisenä vuotena (2017–2018) Aviapoliksen työpaikkamäärä kasvoi suuralueista selvästi eniten. Kaupunginosista työpaikkoja oli selvästi eniten Veromiehessä, lähes 15 500. Suurin kaupunginosatasoinen työpaikkakasvu vuoden 2019 aikana tapahtui Viertolassa, 660 työpaikkaa.

Vantaan työpaikoista 19 prosenttia oli tukku- ja vähittäiskaupassa, 16 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin parissa sekä 11 prosenttia teollisuudessa. Vuoden 2019 aikana työpaikat lisääntyivät määrällisesti eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, 750 työpaikalla. Työpaikat vähenivät selvästi eniten tukku- ja vähittäiskaupassa, runsas 800 työpaikkaa, vaikka kolmena edellisenä vuotena kaupan alan työpaikat olivat kasvussa.

Työpaikat -katsauksesta selviää myös, millä toimialalla on nuorimmat työntekijät, mitkä ovat nais- ja miesvaltaisimmat alat sekä millainen on työntekijöiden koulutusrakenne. Lisäksi katsauksessa käsitellään pendelöintiä: käyvätkö vantaalaiset enemmän töissä omassa kunnassaan vai asuinkuntansa ulkopuolella.

Lue lisää Tilastokatsauksesta 4/2021: Työpaikat Vantaalla 2010–2019

Aviapoliksen ja Kivistön suuralueilla alhaisin työttömyysaste

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Vantaalla oli työttömänä vajaat 10 500 henkilöä vuoden 2019 lopussa. Työttömyysaste oli 8,6 prosenttia, joka oli vain 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vantaan suuralueista korkein työttömyysprosentti oli Hakunilassa (10,5 %) ja matalin Aviapoliksessa (6,3 %). Edellisvuoteen verrattuna työttömyysaste laski eniten Koivukylän suuralueella (-0,4 prosenttiyksikköä) ja nousi Kivistön suuralueella (0,7).

Viimeisten kymmenen vuoden ajan suuralueiden työttömyyden kehitys on ollut varsin samanlaista. Koko ajan työttömyysaste on ollut korkein Hakunilassa sekä Koivukylässä ja matalin Kivistössä sekä Aviapoliksessa. Kaikilla suuralueilla työttömyysaste oli korkeimmillaan vuonna 2015 ja matalimmillaan 2010-luvun alussa, paitsi Koivukylässä ja Korsossa. Koivukylässä työttömyys oli matalimmillaan vuonna 2019 ja Korsossa vuonna 2018.

Vuoden 2019 lopussa kovin työttömyys koetteli kuutta vantaalaista kaupunginosaa, joissa työttömyysaste oli yli 12 prosenttia. Vantaan keskiarvoa (8,6 %) korkeampi työttömyys oli yhteensä 20 kaupunginosassa. Alhaisin työttömyysaste, alle neljä prosenttia, oli viidessä kaupunginosassa. Kehitys oli erityisen positiivista kuudessa kaupunginosassa (Seutula, Hämevaara, Asola, Vestra, Viertola ja Matari), joissa työttömyysaste laski vähintään prosenttiyksikön vuoden 2019 aikana.

Tilastokatsaus 1/2021 käsittelee Vantaan työttömyyttä vuosina 2010−2019 ja sen pääpaino on suuralueiden ja kaupunginosien työttömyydessä. Katsaus pohjautuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, joka on ainoa lähde työssäkäynnin tarkasteluun kunnan omilla aluejaoilla. Tässä katsauksessa ei näy vuoden 2020 koronan vaikutus, koska aikasarja loppuu vuoteen 2019.

Tietoa Vantaan työpaikoista ja työssäkäynnistä

Neljännes Vantaan nykyisistä työpaikoista voi korvautua digitalisaation myötä

Teknologian kehitys muovaa työelämää. Muutokseen vaikuttavia tekijöitä ovat digitalisaatioon liittyvät uudet teknologiat, esimerkiksi tekoäly- ja robotiikkaratkaisut, joilla voidaan automatisoida etenkin rutiiniluontoisia työtehtäviä. Henrik Lönnqvist ja Minna Salorinne laskevat uusimmassa artikkelissaan, että pääkaupunkiseudun nykyisistä työpaikoista 23 prosenttia saattaa korvautua vuoteen 2030 mennessä.

Seudun kaupunkien elinkeinorakenteet eroavat hieman toisistaan, joten Vantaan nykyisistä työpaikoista jopa 26 prosenttia on korkeassa korvautumisriskissä, kun Helsingissä osuus on 22 prosenttia ja Espoossa vain 20. Koko maan työpaikoista korkeassa korvautumisriskissä on artikkelin mukaan 26 prosenttia. Korkean korvautumisriskin työpaikkoihin kuuluvat pääkaupunkiseudulla erityisesti myyjän työt, joita palveluvaltaisissa kaupungeissa on paljon. Kirjoittajat kuitenkin painottavat, ettei digitalisaation vaikutus työmarkkinoihin merkitse välttämättä työpaikkojen määrän vähenemistä, sillä katoavien työpaikkojen tilalle syntyy jatkuvasti myös uusia.

Lue artikkeli kokonaan: Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille

Lisää aiheesta myös aiemmin ilmestyneessä julkaisussa: Teknologian kehitys, työn muutos ja uudet koulutustarpeet.

Työllisten kasvu ollut pelkästään ulkomaalaistaustaisten varassa

Vantaalla asuvien suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 54,5 prosenttia vuonna 2016. Suomalaistaustaisten työllisten määrä on vähentynyt lähes 2 900 henkilöllä vuodesta 2000 vuoteen 2016, kun ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on samassa ajassa lähes viisinkertaistunut (+12 214). Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on koko ajan ollut selvästi alhaisempi kuin miehillä.

Vaikka ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on laskenut, oli se vuoden 2016 lopussa 22,8 prosenttia eli lähes 2,5-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin (9,6 %). Naisilla ero oli huomattavasti suurempi kuin miehillä, sillä ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, kun suomalaistaustaisilla oli päinvastoin.

Kun tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten osuutta kaikista alalla työskentelevistä, oli ulkomaalaistaustaisten miesten osuus suurin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Peräti 44 prosenttia alalla toimivista miehistä oli ulkomaalaistaustaisia. Naisten osuus oli suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (30 %). Työssä käyvien suomalaistaustaisten yleisin ammattinimike oli myyjä ja ulkomaalaistaustaisten siivooja.

Lue lisää työllisyydestä ja työttömyydestä tilastokatsauksesta 7/2018: Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla 2000–2016.