Kädet sotessa -blogi

Täältä voit lukea sote-uudistuksen kuulumisia Vantaan ja Keravan alueella. Blogia kirjoittavat sote-uudistuksen parissa työskentelevät henkilöt ja se edustaa näiden henkilöiden omia mielipiteitä.

14.1. Tavoitteena yhteinen pelastuslaitos

Hyvinvointialueuudistus mielletään usein pelkäksi sote-uudistukseksi, mutta se ei ole ihan koko totuus. Mukana on myös toinen toimiala, pelastustoimi. Kahden hyvinvointialueen, Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan osalta pelastustoimen uudistus poikkeaa muusta valtakunnasta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Tällä hetkellä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, tai tuttavallisemmin KUP, toimii kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella 8 kunnan yhteisenä pelastuslaitoksena: Vantaa, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää ja Mäntsälä.

Uudenmaan erillisratkaisun myötä muodostettiin KUPin alueelle kaksi hyvinvointialuetta, Keski-Uusimaa sekä Vantaa ja Kerava. Periaatteessa KUP voitaisiin jakaa kahtia ja muodostaa hyvinvointialueille omat pelastuslaitokset, mutta se sotisi hyvinvointialueuudistuksen periaatteita vastaan: tavoitteena oli isommat hartiat järjestäville tahoille. Jakamisen myötä pelastustoimen kustannukset kasvaisivat ja toiminnallisuus sekä sen myötä palvelutaso kärsisi.

Molempien alueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet (VATE:t) päättivät syksyllä 2021, että yhteinen pelastuslaitos on valmistelun tavoite. Tällä hetkellä valmistelemme yhteistoimintasopimusta, joka tullaan esittelemään molemmille aluevaltuustoille keväällä 2022. Jos aluevaltuustot hyväksyvät sopimuksen, sijoittuu pelastuslaitos hallinnollisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisaatioon. Pelastuslaitoksen ylimpänä pelastusviranomaisena toimisi pelastuslautakunta, johon tulisi yhtä monta jäsentä molemmista aluevaltuustoista. Tällä varmistettaisiin se, että Keski-Uusimaa pystyy ohjaamaan omalta osaltaan pelastuslaitoksen toimintaa.

Pelastuslaitoksen toiminta

KUP on tällä hetkellä väestöpohjaltaan Suomen 4. suurin pelastuslaitos: me palvelemme yli 475 000 ihmistä. Työntekijöitä meillä on hieman yli 500. Lisäksi saamme tarvittaessa mobilisoitua 30 sopimuspalokunnasta yhteensä 500 vapaaehtoista lisäkäsiparia.

Pelastuslaitoksen ensimmäisenä tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään onnettomuuksia. Tätä toteutetaan palotarkastuksilla, turvallisuusviestinnällä ja mm. asiantuntijaohjauksella. Yhteensä kontaktoimme eri keinoin muutamia kymmeniätuhansia ihmisiä joka vuosi.

Jokaista onnettomuutta ei onnistuta ehkäisemään. Tällöin pyrimme rajoittamaan vahingot mahdollisimman pieniksi. Vuosittain meillä on n. 8000 pelastustehtävää, joita ovat mm. liikenneonnettomuudet ja erilaiset tulipalot. Lisäksi tuotamme suuren osan alueen ensihoitopalveluista: meidän ambulanssimme ajavat joka vuosi yli 35 000 ensihoitotehtävää alueellamme.

Uudistuksen tavoitteet

Hyvinvointialueuudistus varmistaa pelastuslaitoksen mahdollisuudet toimia jatkossakin ensihoitopalveluiden tuottajana. Lisää synergiaetuja voidaan hakea mm. myös pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisypalveluista sekä kotiin vietävistä sote-palveluista.

Koronapandemia on nostanut suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen aiempaa näkyvämmäksi toiminnaksi. Myös sen osalta on mahdollista hakea synergiaetuja. Pelastuslaitoksen varautuminen tullaan yhteensovittamaan kahden hyvinvointialueen sote-palveluiden sekä tarvittavilta osin HUS:n kanssa. Lisäksi jatketaan tiivistä yhteistoimintaa kuntien kanssa.

Perimmäinen tavoite on, että alueen asukkaat, yritykset, yhteisöt yms. saavat jatkossakin vähintään yhtä hyvää palvelua kuin nyt – järjestävän tahon muutoksen ei pitäisi näkyä asiakkaalle. Valtakunnallisista tavoitteista voi lukea tarkemmin Sisäministeriön laatimasta oivallisesta infopaketista.

Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö ja hyvinvointialueiden pelastuslaitoksen valmistelujohtaja

22.12. Osallisuuden edistämistä yhteiskehittämällä

Vantaan ja Keravan sote-kehittämishankkeissa toteutettiin viisi osallisuustyöpajaa marras-joulukuun aikana. Työpajojen tavoitteena oli hahmotella osallisuuden ideaalitilaa tulevalla hyvinvointialueella eri kohderyhmien kohdalla. Työpajat toimivat käynnistyksenä osallisuusrakenteiden ja –ohjelman työstölle, joka jatkuu vuonna 2022.

Osallisuustyöpajoihin osallistui yhteensä noin 40 henkilöä – asukkaita ja asukasyhdistysten edustajia, asiakkaita, kokemusasiantuntijoita, järjestöjen, seurakuntien ja eri neuvostojen edustajia sekä Keravan ja Vantaan kaupunkien henkilöstöä. Kokonaisarvosanaksi työpajasarjasta osallistujat antoivat 8,4 asteikolla 1-10.

Tutustu osallisuustyöpajoihin tarkemmin täältä.

Osallisuuden ideaalitila saavutetaan yhteistyöllä

Kaikissa viidessä työpajassa osallistujat jakoivat yhteisen näkemyksen siitä, että hyvinvointialueen tulisi asettaa konkreettiset tavoitteet eri ryhmien osallisuudelle ja tavoitteiden saavuttamista tulisi mitata. Osallistujat korostivat työpajoissa osallisuuden tasa-arvoisen toteutumisen tärkeyttä ja sitä, että hyvinvointialueen tulisi aktiivisesti edistää osallisuuden yhdenvertaista toteutumista. Osallisuuden yhdenvertaisen toteutumisen nähtiin lisäävän luottamusta uuteen hyvinvointialueeseen ja sote-palveluihin yleisesti. Työpajoissa osallisuuden avaintekijöiksi nostettiin eri ryhmien tarpeisiin sopivat osallisuuden ja osallistumisen rakenteet, selkokielisyys ja saavutettavuus sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien huomioiminen.

“[Parhaimmillaan asukasosallisuus on] kokemusta siitä, että kuuluu hyvinvointialueelle ja voi vaikuttaa siihen, vaikkei olisikaan palveluiden asiakas.”
-Asukasosallisuus-työpajan osallistuja

Yhteisissä keskusteluissa tunnistettiin osallisuuden systeeminen luonne, joka asettaa uusia vaatimuksia yhteistyölle ja toiminnan koordinoinnille. Työpajojen osallistujat visioivat, että ideaalitilanteessa Vantaan ja Keravan hyvinvointialue edistää osallisuutta ja osallistumista yhteistyössä asukkaiden, hyvinvointialueen henkilöstön sekä eri sidosryhmien kanssa. Sidosryhmäosallisuuden työpajaan osallistunut järjestön edustaja kuvasikin järjestöjen kohtaavan työssään erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joiden ääni ei välttämättä kuulu sote-palveluja kehitettäessä. Järjestöt voisivat osaltaan tuoda eri ryhmien ääntä ja tarpeita kuuluviin hyvinvointialueelle. Työpajoissa arvioitiin eri toimijoiden tiiviin yhteistyön lisäävän moninäkökulmaisuutta ja tuottavan uusia keinoja osallisuuden edistämiseksi. Hyvinvointialueen henkilöstön osallisuus nostettiin työpajatyöskentelyn yhdeksi keskeiseksi teemaksi ja henkilöstön osallistuminen hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen nähtiin erittäin tärkeänä. Hyvinvointialueelle henkilöstön osallisuus on tärkeä työn veto- ja pitovoimatekijä, mutta myös keskeinen asiakasosallisuuden mahdollistaja ja palveluiden laadukkaan kehittämisen lähtökohta.

Kiitosta yhteisestä keskustelusta ja avoimesta ilmapiiristä

Työpajojen rakenne ja toteutus koettiin sujuvaksi, hyvin suunnitelluksi ja kysymykset hyvin etukäteen mietityksi. Erityisesti kiitosta sai rento, avoin ja positiivinen ilmapiiri sekä pienryhmissä käydyt keskustelut. Kokemusasiantuntijoiden toimiminen fasilitoijina sai myös paljon kehuja. Mahdollisuus osallistua sekä suusanallisesti että chat-kenttään kirjoittamalla koettiin mielekkääksi. Työpajojen osallistujamäärät koettiin sopivaksi ja kaikki pääsivät mukaan keskusteluun. Osallisuus koettiin erittäin tärkeäksi käsiteltäväksi aiheeksi, jonka parissa työskentely nähtiin johdonmukaisena ja tuottoisana.

“Hyvä alustus aiheeseen, pienryhmätyöskentely oli tuottoisaa. Oli varattu riittävästi aikaa keskustelulle ja koonneille. Hienoa, että kokemusasiantuntijat mukana työskentelyssä fasilitaattoreina.”
-Työpajaan osallistujan palaute

Kehittämisehdotuksina nostettiin esiin työpajan ajallisen keston lisääminen suhteessa laajaan käsiteltävään aihekokonaisuuteen. Ilta-aika, kello 17-19, koettiin osittain haastavana keskittymisen kannalta kahden työpajan osalta. Myös fasilitointi sai hyviä ideoita jatkoa ajatellen, esimerkiksi erilaisten virtuaalisten alustojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Jatkossa on myös hyvä kiinnittää huomiota käsiteltäviin termeihin ja varata riittävästi aikaa niiden läpikäymiseen.

Kokemusasiantuntijat fasilitoimassa yhteiskehittämistä

Työpajojen fasilitoijina toimineet kokemusasiantuntijat kokivat prosessin onnistuneen hienosti, lyhyestä aikataulusta huolimatta. Tärkeänä koettiin mahdollisuus toteuttaa näin tärkeä ja iso kokonaisuus yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Osallisuuden kokemus toteutui konkreettisesti työpajojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tiimityö koettiin vahvana ja kaikkien ideat kuultiin ja niitä pidettiin tärkeänä.

Yhteiskehittämisessä ilmapiiri koettiin kannustavana, lämpimänä ja turvallisena, joka mahdollisti oman epävarmuuden ja tuen tarpeen esille tuomisen. Alun suunnitelma ja runko jokaiselle työpajalle helpottivat toteutusta. Työpajaprosessin alussa olo oli vielä epätietoinen, mutta lopussa se kuitenkin kääntyi onnistumiseksi!

“Oli kiva huomata, että itsevarmuus kasvoi nopeasti ensimmäisen ja viimeisen työpajan välillä vaikka työpajojen suunnittelu ja järjestäminen oli itselleni täysin uusi kokemus.”
- KAP Vantaan koulutettu kokemusasiantuntija

Onnistumisen kokemuksina fasilitoijat kokivat muun muassa sen, että lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan. Työpajojen jälkeen fiilis oli aina onnistunut ja innostunut. Työpajojen purkuhetket koettiin tärkeäksi kokemusten jakamisen ja kannustavan palautteen osalta. Epämukavuusalueelle meneminen ja itsensä haastaminen sai aikaan itsensä ylittämistä, joka puolestaan osoitti, miten paljon uusia asioita oli mahdollista oppia prosessin aikana. Nauru ja huumori koettiin tärkeäksi kehittämistiimin sisällä. Prosessin myötä fasilitoijat löysivät itsestään uusia vahvuuksia ja jopa oma ammatillisen kehittymisen suunta vahvistui.

“Opin työpajojen myötä valtavasti uusia asioita ja itsevarmuuteni mm. sovellusten käyttöön kasvoi.”
- KAP Vantaan koulutettu kokemusasiantuntija

Kokonaisuutena työpajaprosessi oli erittäin onnistunut. Työpajojen järjestäminen toteutui ketterästi nopealla aikataululla ja niiden pohjalta saatiin monipuolisia, kattavia näkökulmia tulevan valmistelutyön tueksi. Työpajaprosessi jo itsessään mahdollisti uudenlaisen toimintamallin pilotoinnin, jota voi jatkossakin hyödyntää kehittämistyössä. Usein ajatellaan, että “osallistavassa vaiheessa” tulisi jo olla valmiita tuotoksia. Tämä työpajaprosessi osoitti, että eri toimijoiden osallisuus jo varhaisessa vaiheessa rikastuttaa suunnittelutyötä ja voi tuoda esiin näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä huomiotta.

”Kaikissa työpajoissa ilmapiiri oli innostunut ja avoin, mikä mielestäni kertoo työpajojen onnistumisesta. Hyvin rakennetun työpajakokonaisuuden ansiosta saimme lyhyessä ajassa tarkasteltua osallisuutta laajasti eri toimijoiden näkökulmista ja hahmotettua osallisuuden ideaalitilaa hyvinvointialueella. Toivon, että tämä kokemus innostaa osallistavaan yhteiskehittämiseen myös jatkossa.”
-Sanni Julkunen, Gesund Partners

“Osallisuustyöpajasarja oli kaikin puolin opettavainen ja innostava kokonaisuus, joka ei olisi voinut onnistua näin hyvin ilman KAP Vantaan kokemusasiantuntijoita, sitoutunutta osallisuuden koordinaatioryhmää, motivoituneita työpajoihin osallistujia sekä Gesund Partnersin tukea tulosten koonnissa. Erityisen iloinen olen siitä, että osallisuus toteutui aidosti jo suunnitteluprosessissa, ja kokemusasiantuntijuutta pystyttiin hyödyntämään yhteiskehittämisen alusta asti.”
-Fanni Ali-Melkkilä, Vantaa-Kerava-sote-uudistushankkeet

Työpajoja fasilitoivat Enni Hänninen, Heidi Nurmi ja Marja Tiihonen KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankista. Heidän kokemuksiaan on käytetty tämän tekstin pohjana.

Fanni Ali-Melkkilä, erityisasiantuntija, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja osallisuus

Sanni Julkunen, Management Consultant, Gesund Partners

21.12. Järjestöjen ja yhteisöjen osallisuus keskeistä perhekeskuksessa - haastattelut kehittämisen tukena

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tulevaisuudessa toimiva perhekeskus kokoaa saman katon alle perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut kattavasti. Tavoitteena on tukea perheitä eri elämäntilanteissa, tuoda matalan kynnyksen palveluita helposti sekä tasapuolisesti kaikkien saavutettavaksi ja tuottaa asiakaslähtöisiä palveluita saumattomasti, tarvittaessa monialaisella yhteistyöllä. Kaikki lapsiperheiden palvelut ovat saatavilla sekä käymällä perhekeskuksessa henkilökohtaisesti että asioimalla sähköisessä perhekeskuksessa verkon kautta. Perhekeskuksen palveluvalikoimaan kuuluvat esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvola sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, mutta myös perheiden avoimet kohtaamispaikat. Järjestöjen ja erilaisten yhteisöjen osuus ja osallisuus palveluiden toteuttamisessa sekä niiden kehittämisessä on merkittävä.

Järjestöjen ja yhteisöjen ääni on haluttu saada esiin mahdollisimman monipuolisesti pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, tulevien palveluiden kehittämiseen osallistuu jo nyt edustajia useasta eri järjestöstä. Osana perhekeskuksen kehittämistä toteutettiin myös 15 järjestöhaastattelua. Teamsin kautta toteutettuihin haastatteluihin osallistui Vantaan ja Keravan perheiden parissa työskenteleviä järjestöjä ja yhteisöjä. Kyselyssä selvitettiin järjestöjen ja yhteisöjen toiveita ja huolia perhekeskuskehittämisestä sekä kysyttiin näkemystä, siitä millaisia palveluita sähköisen perhekeskuksen tulisi sisältää. Haastatteluissa korostui toive oikea-aikaisista palveluista ja kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta. Toimiva vuorovaikutus perhekeskuksen eri toimijoiden välillä nähtiin myös tärkeäksi. Sähköisen perhekeskuksen osalta toivottiin monipuolisia palveluita eri elämäntilanteisiin täydentämään palveluvalikoimaa lähivastaanottojen ja kasvokkaisten kohtaamisten lisäksi.

Haastatteluista voi sanoa yhteenvetona, että järjestöt ja yhteisöt pitävät tulevaa perhekeskusta onnistuessaan merkittävänä uudistuksena hyvinvointialueelleen lapsiperheille. Järjestöt myös kokevat oman osallisuutensa mielekkäänä osana palvelukokonaisuutta. Tärkeää on tunnistaa jo nyt toimivat mallit, mutta myös jatkokehittää uusia yhteistyömalleja. Yhteistyön tavoite on alueen perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen ja työskentely tätä päämäärää kohti koetaan erittäin merkityksellisenä. Haastattelut vahvistivat käsityksiämme eri toimijoiden tavoitteellisen yhteistyön tärkeydestä ja jatkamme työskentelyä tämän eteen myös jatkossa.

Satu Alanko
Satu Alanko työskentelee projektikonsulttina Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa

3.12. Opas päihteiden käytöstä huolestuneille – palvelut yksiin kansiin

Päihteiden käyttöön liittyvät haasteet näkyvät ihmisten elämässä monilla eri tavoin ja päihteitä käyttävillä henkilöillä saattaa olla useita eri tuen tarpeita. Tukea tarjoavien toimijoiden, niin kunnallisten kuin järjestöjenkin, kirjo on laaja ja aina tukea tarvitseva henkilö ei tiedä, miten päästä tuen piiriin. Tähän haasteeseen tartuttiin Vantaan ja Keravan yhteisen Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisprojektissa.

Tukea tarjoavia palveluita löytyy toki internetin kautta, mutta entä jos älypuhelinta tai tietokonetta ei olekaan käytettävissä tai eri paikoista tiedon etsiminen tuntuu liian raskaalta? Tästä syystä kehittämisprojektissa päädyttiin suunnittelemaan perinteinen paperinen opas. Esikuvaksi ja malliksi valittiin Sininauhasäätiön Opas kadun kansalle, johon on listattu ensin Helsingin ja myöhemmin koko pääkaupunkiseudun asunnottomien palveluita vuodesta 2017. Sininauhasäätiössä oli myös tunnistettu asunnottomien palveluihin pääsyn haasteiksi tiedon sirpaleisuus sekä monikielisen materiaalin puuttuminen. Näiden havaintojen pohjalta Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa alettiin kehittää omaa Opasta päihteiden käytöstä huolestuneille.

Oppaan kehittämistyö alkoi keväällä 2021 Vantaan alueen palveluiden sekä niiden kehittämistarpeiden kartoittamisella. Kartoitustyötä tehtiin kunnan toimijoiden, poliisin sekä kokemusasiantuntijoiden yhteistyössä, jonka pohjalta kehitettiin Opas päihteiden käytöstä huolestuneille. Suunnitteluvaiheessa asiakasnäkökulmaa nostettiin esille käyttämällä ideat Vantaan A-killan asiakkailla kommentoitavana. Oppaaseen valittavien palveluiden valinta toteutettiin sektorirajoja rikkoen, pyrkien huomioimaan aidosti asiakkaan tarpeet ja tiivistämään yhteen esitteeseen useiden palvelujen tiedot.

Oppaan lähtökohtana oli, ettei siihen koota sisältöä palvelukeskeisesti, vaan tarvelähtöisesti. Tarpeiksi valikoituivat mm. hakeutuminen vieroitukseen, päihteetön oleskelutila, vertaistuki sekä ruokajako. Oppaan tuli olla hyödynnettävissä myös usealla kielellä, minkä vuoksi tarpeiden kuvaukset on käännetty kuudelle eri kielelle (suomi, ruotsi, englanti, venäjä, arabia, somali) sekä kuvattu symboleilla. Oppaan sisäaukeamalla avautuu taulukko, josta lukija näkee, mistä palveluista hän saa omia tarpeitaan vastaavaa tukea. Taulukko sisältää myös palveluiden yhteystiedot ja aukioloajat. Oppaaseen sisällytettiin vahva viesti siitä, että pienikin huoli on syy kysyä neuvoa päihdeasioissa.

Opas päihteiden käytöstä huolestuneille toimitettiin jaettavaksi asiakkaille Vantaan poliisivankilassa ja Peijaksen päivystyksessä syksyllä 2021. Opas on koettu helpoksi tavaksi antaa tietoa tarjolla olevista palveluista ja Peijaksen päivystyksestä oppaita on pyydetty jo lisääkin jaettavaksi. Kevään 2022 aikana opasta on tarkoitus jakaa laajemmin Vantaan sote-palveluihin ja kerätä tarkemmin tietoa oppaan tarpeellisuudesta. Jos opas nähdään tarpeelliseksi jatkossakin, se päivitetään sisällöltään vastaamaan Vantaan ja Keravan alueella tarjottavia palveluja ennen hyvinvointialueisiin siirtymistä.

Emmi Ikonen
Emmi Ikonen työskentelee mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisprojektin erityisasiantuntijana Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa

Matti Keponen
Matti Keponen työskentelee tiedottajanaVantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa

22.11. Mielen hyvinvoinnin merkitys osana Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta

Mielen hyvinvointiin liittyvät teemat ovat viime aikoina olleet vahvasti näkyvillä eri medioissa, eikä suotta. Mielenterveyden haasteet, päihteiden käyttö, syrjäytyminen, kiusaaminen ja monet muut ilmiöt koskettavat ikävän suurta osaa meistä ikään katsomatta, osaa henkilökohtaisesti ja osaa läheisen roolista.

Mielen hyvinvointia voidaan tarkastella monella tasolla, ja usein suuntaamme katseemme sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka tietenkin ovat oleellinen osa tilanteissa, joissa mielenterveys on järkkynyt ja ihminen tarvitsee hoitoa ja tukea. Nykyisiä palveluja tulee kehittää ja apua pystyä tarjoamaan sitä tarvitseville. Meillä Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa on kuitenkin alettu tarkastelemaan mielen hyvinvointia laajempana kokonaisuutena. Tällöin mielen hyvinvoinnin edistäminen voidaan nähdä sairauden hoidon lisäksi mm. mahdollisuutena tulla arvostetusti kohdatuksi, osallistua mielekkääseen tekemiseen ja saada vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.

Näitä asioita voimme edistää kehittämällä palvelujamme parempaan suuntaan, esimerkiksi lisäämällä matalan kynnyksen palveluja, kouluttamalla työntekijöitä tunnistamaan ja ottamaan mielenterveys- ja päihdeasiat puheeksi sekä jakamalla tietoa kuntalaisille, jotta mielenterveys- ja riippuvuusongelmiin liittyvä stigma vähenisi ja avun vastaanottamisen kynnys madaltuisi. Ja näitä me hankkeessa teemme! Kuitenkin mielen hyvinvoinnin edistäminen on muutakin kuin palveluissa eteneviä prosesseja.

Jokaisella meillä on mieli, ja mielentila tai –terveys vaihtelee meillä kaikilla. Mielenterveys- ja päihdeasiat ovat meidän kaikkien yhteisiä asioita, mutta mitä tällä oikeasti tarkoitetaan? Voidaanko olettaa, että tuttavan, naapurin tai kirjaston työntekijän olisi hyvä uskaltaa ottaa puheeksi mielenterveys- tai päihdeasiat arkipäiväisissä kohtaamisissa? Vaikkemme olekaan kaikki mielenterveys- ja päihdealan ammattilaisia, olemme kaikki ihmisiä ja voimme olla ihmisiä toisillemmekin. Yksi arkinen kohtaaminen voi tuoda toiselle valoa ja jaksamista pitkäksikin aikaa.

Helppo ja lyhyt kysymys, ”Mitä sinulle kuuluu?” on jo pitkään esiintynyt Mieli ry:n kampanjoissa. Tätä kysymystä voi edelleen kannustaa ihmisten kysyvän toisiltaan. Olethan tuolloin myös valmis kuulemaan ja kuuntelemaan, mitä kanssakulkijasi sinulle vastaa.

Mielenterveysviikon siivittämänä mekin haluamme kuulla mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviä kokemuksia. Jos sinulla on omakohtaista tai läheisenä olemisen kokemusta, olisi hienoa, jos kävisit vastaamassa Kokemukset esille - häpeän vähentäminen mielenterveys- tai päihdeongelmien ympäriltä -kyselyyn 22.11.- 5.12.2021 välisenä aikana. Jaa kokemuksesi siitä, mikä sinua auttoi eteenpäin vaikeassa tilanteessa ja mitä haluaisit sanoa muille samassa tilanteessa oleville ihmisille. Kyselyyn pääset osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/05615AFE2BE82780. Kyselyn kautta saatuja vastauksia käytetään keväällä 2022 hankkeen viestintäkampanjassa, jonka tarkoitus on vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvää stigmaa ja madaltaa avun vastaanottamisen kynnystä.

Sanna Kostamo
Sanna Kostamo työskentelee mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisprojektin projektipäällikkönä Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa

Emmi Ikonen
Emmi Ikonen työskentelee mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisprojektin erityisasiantuntijana Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa

27.10. Järjestöt mukana sote-kehittämisessä – ”Nyt on paikka”

Järjestöt ovat keskeinen toimija sote-kentällä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnan valmistelussa ja sote-palveluiden kehittämistyössä nähdään mahdollisuuksia läheisempään ja jatkuvampaan yhteistyöhön hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä, mutta yhteistyörakenteiden kehittäminen vaatii myös tahtoa ja työtä.

Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla –hankkeessa järjestöyhteistyötä on toteutettu pyytämällä järjestöedustajia mukaan projektiryhmään, palvelupaketteihin, palvelupolkutyöpajoihin ja jatkossa kytkemällä eri toimijoita mukaan uusien toimintamallien kokeiluihin. Lisäksi Teamsin välityksellä kokoontuu säännöllisesti Vantaa-Kerava alueen miepä-järjestöverkosto, jossa kaikilla toimijoilla on mahdollisuus tulla kuuntelemaan missä hankkeessa mennään, kommentoimaan meneillään olevia kehittämistoimenpiteitä ja suunnittelemaan yhdessä tulevaa. Verkosto on myös hyvä paikka järjestöjen keskinäisen tuntemuksen lisäämiselle ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiselle.

Nyt on aika pysähtyä kuulostelemaan kevään 2021 kehittämistyön tunnelmia.

Aktiivinen yhteydenpito kantaa hedelmää

Vantaan A-kilta Ry:ssä on otettu aktiivisesti osaa sote-palveluiden kehittämistyöhön, ”tulevaisuus ei tule, se tehdään!”. Mielenterveys- ja päihdekysymyksissä asiakas tarvitsee usein monen toimijan palveluita, joten parasta tukea asiakkaille saadaan yhteistyöllä. Osallistumalla palveluiden muotoiluun jo alusta saakka yhdessä järjestö- ja kuntatoimijat tulevat toisilleen tutuiksi, niin henkilötasolla kuin asiakkaalle tarjottavien palveluiden suhteenkin. Kun eri toimijoiden palvelut asetetaan samaan pöytään, löydetään yhteiset vahvuudet sekä mahdolliset aukot palveluiden kattavuudessa, joihin keskittyä kehittämistyössä. Myös resurssien rajallisuus pakottaa miettimään haasteita omia palveluita pidemmälle, kaikkea ei voi millään tehdä yksin, mutta yhteistyössä kukin voi keskittyä omiin vahvuuksiinsa.

Yhdessä kohti tulevaa

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on uusi, itsenäinen toimija. Nyt ei siis vain viilata vanhoja palveluita, vaan luodaan jotain uutta. Aivan kaikkea ei kuitenkaan hylätä, alueen hyvin toimivaa järjestöyhteistyötä jatketaan myös hyvinvointialueella eikä palveluiden tarve katoa minnekään. Paljon on kuitenkin kehittämismahdollisuuksia, henkilöiden välisiin suhteisiin perustuvasta yhteistyöstä voidaan siirtyä systemaattisempaan sopimuksiin ja rakenteisiin nojaavaan yhteistyömalliin hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä. Sopimuksellinen yhteistyömalli toisi entistä paremmin esille arvioinnin ja tuloksellisuuden merkityksen sekä lisäisi yhteistyön ennakoitavuutta ja jatkuvuutta. Muutos vaatii uutta ajattelutapaa, mutta hyvinvointialueeseen siirryttäessä on loistava paikka tehdä muutoksia.

Rakenteet ja ongelmien juurisyyt näkyville

Ongelmia ei kuitenkaan ratkaista, ellei niiden juurisyitä uskalleta kohdata yhdessä. Joskus omaan rahoitukseen liittyvät syyt, joskus taas muut syyt ovat estäneet näkemästä metsää puilta ja puhaltamasta yhteen hiileen. Myös järjestöjen roolin kirjoittaminen näkyväksi palvelujärjestelmään koetaan asiaksi, jota voisi vieläkin parantaa. Kun yhteistapaamisia voi taas järjestää, näitäkin kaivataan lisää, etäkokoukset kun eivät aina tarjoa parasta mahdollista kanavaa tutustua toisiin. ”Suhtautuminen kehittämiseen ja yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen on hyvää ja vahvaa! Se on hyvä alku mutta maali se ei ole.”

”Tähänastiset kokemukset yhteistyöstä hankkeen ja järjestöjen välillä ovat olleet positiivisia ja tuoneet kehittämistyöhön tärkeää näkökulmaa. Järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana yhteisessä tekemisessä ja antaneet aikaansa tulevan hyvinvointialueen kehittämiseen. Toivottavasti saamme luotua pysyä rakenteita julkisten palveluiden ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön jatkossakin.” - Emmi Ikonen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityisasiantuntija Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeesta.

Tekstiä varten on haastateltu Vantaan A-kilta Ry:n Jouni Hottia sekä VVA Ry:n Juhani Haapamäkeä

30.9. Julkinen sektori tarvitsee kokemusasiantuntijoita

Teksti julkaisu myös kansalaisyhteiskunta.fi:ssä 16.9.2021

Yhteiskehittäminen sote-palveluissa monipuolistaa kokemusasiantuntijoiden rooleja, sillä he ovat mukana sote-uudistustyössä pohtimassa muun muassa sitä, mitä tulee ottaa huomioon, kun kehitetään digitaalisia palveluita neuvontatyön tueksi.

Kokemusasiantuntijuus on kirjavasti kuvailtu ilmiö, josta puhutaan paljon. Esimerkiksi Kokemustoimintaverkosto sekä Koulutetut Kokemusasiantuntijat eli KoKoA ry ovat laatineet omat määrittelynsä kokemusasiantuntijuudesta. Määritelmät eroavat toisistaan siinä, tuleeko kokemusasiantuntijan olla koulutettu vai ei.

Koulutusta vaativat tahot näkevät, että laadukas koulutus parantaa kokemusasiantuntijoiden jaksamista haastavissa asiantuntijatehtävissä sekä mahdollistaa oman tarinan rakentamisen niin, että oman itsensä suojaaminen työtilanteissa on mahdollista. Toisaalta koulutus voidaan nähdä myös elementtinä, joka rajaa toimintaa liikaa sekä vähentää kokemustarinan autenttisuutta, kun tarinaa työstetään ja muokataan.

Kokemusasiantuntijuutta arvostetaan

Koulukuntaeroista huolimatta kokemusasiantuntijuus on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti myös julkisella sektorilla. Aiemmin kokemusasiantuntijoita työskenteli pitkälti kolmannen sektorin järjestöissä, joissa vertaisuus ja jaetut kokemukset ovat toiminnan ydintä. Osallisuuskeskustelun myötä myös julkinen sektori on havahtunut siihen, että kokemusasiantuntijat tuovat asiakas- ja kehittämistyöhön merkittävän lisäpanoksen. Kun vaikkapa mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään, on äärimmäisen tärkeää ottaa kokemusasiantuntijat mukaan prosessiin.

Olen saanut työskennellä lukuisten vertaistyöntekijöiden ja koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisäksi olen ollut vaikuttamassa siihen, että rakenteet, kuten laadukkaat koulutukset ja tilauskäytänteet, tukisivat kokemusasiantuntijuuden lisääntymistä eri sektoreilla. Kokemusasiantuntijatoiminnan edellytyksiä ovat esimerkiksi toimivat palkkionmaksukäytänteet ja kunnossa olevat vakuutusasiat. Nämä panostukset osoittavat, että kokemusasiantuntijat ovat tärkeä asiantuntijaryhmä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Millaista kokemusasiantuntijuus on julkisella sektorilla?

Se voi olla esimerkiksi päihdetyön kokemusasiantuntijavastaanottoja tai ryhmätoimintojen luotsaamista. Toisaalta se voi olla osallistumista erilaisiin työryhmiin, joissa yhteiskehitetään palveluita ja palvelurakenteita. Toimin itse Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman yhtenä projektipäällikönä. Vastaan neuvonnan ja asiakasohjauksen kehittämisestä – tai pikemminkin yhteiskehittämisestä.

Työryhmissä on mukana kokemusasiantuntijoita julkisen sektorin ammattilaisten sekä järjestöedustajien lisäksi. Moniammatillinen osaajajoukko varmistaa sen, että erilaiset tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduiksi.

Koulutetut kokemusasiantuntijat tilataan työryhmiin pääasiassa Vantaan A-kilta ry:n hallinnoimasta KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankista, jossa on kymmeniä koulutettuja kokemusasiantuntijoita erilaisilla osaamisprofiileilla. Pankista vastaa taustajärjestö, kun taas palkkioiden maksu tapahtuu Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman budjetista. Pankin kokemusasiantuntijoilla on monipuoliset taustat: osa ei ole koskaan ollut työelämässä, kun taas toisilla on vankka työ- ja opiskelutausta. Kaikkia heitä yhdistää halu tehdä merkityksellistä työtä omia kokemuksiaan hyödyntäen – kokemusasiantuntijuus on siis osallisuutta parhaimmillaan!

Raisa Saraniemi, projektipäällikkö, Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hanke

20.8. Opas päihteiden käytöstä huolestuneille pilotointiin Vantaalla

Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeen Mielenterveys- ja päihdepalveluiden projektissa suunniteltu Opas päihteiden käytöstä huolestuneille on otettu pilottikäyttöön Vantaalla. Opas pohjautuu Sininauhasäätiön Oppaaseen kadun kansalle.

Mallia maailmalta

Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa kehitetty Opas päihteiden käytöstä huolestuneille on saanut ideansa Sininauhasäätiön tuottamasta Oppaasta kadun kansalle. Opas kadun kansalle on listannut ensin Helsingin ja myöhemmin koko pk-seudun asunnottomien palveluita vuodesta 2017.

Idea oppaasta syntyi, kun Sininauhasäätiön työntekijä toi opintomatkaltaan Kööpenhaminasta kansalaisjärjestön tuottaman kuvallisen palveluoppaan. Pieni taskuun mahtuva kirjanen listasi eri tahojen tuottamia palveluita yhdenmukaisesti ja selkeästi symboleilla kuvitettuna. Tuolloin asunnottomien palvelukartta oli Helsingissä repaleinen. Järjestöillä oli paljon erilaista toimintaa ruuan jakelusta päivätoimintaan, mutta tietoa niistä oli saatavilla hajanaisesti.

Perinteiset tiedotuskanavat eivät tavoita helposti asunnottomia, joilla on rajalliset mahdollisuudet käyttää nettiä tai pitää tallessa pinoa eri toimijoiden flyereita. Ennen Opasta kadun kansalle tieto palveluista levisi usein lähinnä viidakkorummun välityksellä. Sininauhasäätiössä kehitettiin toimintaa maahan muualta muuttaneille, ja samalla huomattiin, että suomea taitamattoman oli vaikea saada tietoja palveluista.

Tanskalaisen mallin pohjalta päätettiin luoda opas Helsinkiin. Oppaan symbolien selitykset käännettiin seitsemälle kielelle, jotta se saavuttaisi myös esimerkiksi paperittomia, jotka eivät välttämättä puhu suomea hyvin. Pieneen taskuun mahtuvaan oppaan syntyminen on esimerkki siitä, kuinka kannattaa pitää silmät auki hyville ideoille ja monistaa toimivia konspteja. Opas on tuotettu STEAn rahoittamana yleishyödyllisenä toimintana. Oppaan ideaa ja symboleja on jaettu useiden eri tahojen käyttöön.

Opas kadun kansalle
Sininauhasäätiön Opas kadun kansalle on suunniteltu tanskalaisen mallin pohjalta

Asiakkaan tarpeet etusijalle

Vantaa-Kerava sote: Asukkaan asialla -hankkeessa alettiin 2021 keväällä kartoittaa päihtyneille asiakkaille suunnattuja palveluja ja niiden kehittämistarpeita. Kehittämistyöryhmäämme kuului kunnan ja poliisin edustusta sekä KAP-Vantaa -kokemusasiantuntijapankin kokemusasiantuntijoita. Suunnitteluvaiheessa asiakasnäkökulmaa nostettiin esille käyttämällä ideat Vantaan A-killan asiakkailla kommentoitavana.

Erityisesti lähdimme tarkastelemaan poliisin mahdollisuuksia asiakkaiden palveluihin ohjaamiseksi. Yhteiseen tekemiseen sitoutunut työryhmä pyöritteli ja vertaili erilaisia ideoita, ja lopulta päädyimme toteuttamaan heinäkuusta lokakuuhun kestävän pilotin, jonka aikana poliisi tarjoaa poliisivankilaan päihtymystilan vuoksi päätyneille asiakkaille mahdollisuutta nimettömään yhteydenottopyyntöön Vantaan päihdepalveluihin. Mallissa päihdepalveluiden työntekijä soittaa yhteydenottoa pyytäneelle asiakkaalle seuraavien arkipäivien aikana tarjoten tukea, neuvontaa ja tarvittaessa palveluihin ohjausta. Yhteydenottomahdollisuuden lisäksi asiakkaille jaetaan työryhmässä laatimamme Opas päihteiden käytöstä huolestuneille. Yhteydenottopyynnön sekä oppaan tarkoitus on madaltaa kynnystä palveluihin hakeutumiseen erilaisia reittejä pitkin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Päihteiden käyttöön liittyvät haasteet näkyvät ihmisten elämässä monilla eri tavoin, joten oppaan kokoaminen erilaisista tarpeista lähtien tuntui luontevalta tavalta lähteä liikkeelle. Tarpeiksi valitsimme mm. hakeutumisen vieroitukseen, päihteettömän oleskelutilan, vertaistuen ja ruokajaon. Halusimme, että opas olisi hyödynnettävissä myös usealla kielellä, minkä vuoksi tarpeiden kuvaukset on käännetty kuudelle eri kielelle (suomi, ruotsi, englanti, venäjä, arabia, somali) sekä kuvattu symboleilla. Oppaan sisäaukeamalla avautuu taulukko, josta lukija näkee, mistä palveluista hän saa omia tarpeitaan vastaavaa tukea. Taulukko sisältää myös palveluiden yhteystiedot ja aukioloajat.

Yhteydenottopyyntömalliin sekä oppaaseen on sisällytetty vahva viesti siitä, että pienikin huoli on syy kysyä neuvoa päihdeasioissa.

Opas päihteiden käytöstä huolestuneille taskussa
Opas päihteiden käytöstä huolestuneille on pilotoinnissa Vantaalla

Koko kenttä mukana kehityksessä

Päihdetyön kenttä on laaja ja kattaa monipuolisesti kunnan, kolmannen sektorin ja uskonnollisten yhteisöjen tuottamia palveluja. Tämän vuoksi opasta kootessa monialainen yhteistyö sekä esitteeseen valittavien palveluiden valinta toteutettiin sektorirajoja rikkoen, pyrkien huomioimaan aidosti asiakkaan tarpeet ja tiivistämään yhteen esitteeseen useiden palvelujen tiedot. Erityisesti asiakas hyötyy siitä, ettei hänen tarvitse etsiä tietoa tarvitsemistaan palveluista monesta paikasta, sillä asiakkaan näkökulmasta ei ole väliä tuottaako palveluja kunta vai kolmas sektori, kunhan hän saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan.

Pilotin aikana oppaita jaetaan Vantaan poliisivankilassa ja Peijaksen päivystyksessä. Uunituoreet oppaat on vasta saatu lähetettyä toimipisteisiin ja käyttökokemuksia sekä kehitysehdotuksia aletaan kerätä. Syksyllä 2021 valmiista oppaasta kerätään palautetta työntekijöiltä ja asiakkailta. Palautteen pohjalta opasta kehitetään tarvittaessa. Saadun palautteen perusteella voidaan myös pohtia, olisiko jatkossakin tiettyjen teemojen ympärille tarpeellista koota esitteitä asiakastarvelähtöisesti ja eri toimijat kooten. Tämänhetkinen esite ja tyhjä pohja omiin tarpeisiin hyödynnettäväksi löytyvät Innokylästä.

Toivottavasti jatkossakin erilaista kehittämistyötä tehdään entistä enemmän eri toimijoiden välillä asiakkaiden, ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyönä. Tarve palveluiden uudistamiselle on tiedossa ja sote-uudistuksen toteutuessa onkin oleellinen hetki valjastaa laaja-alainen joukko osaajia tuomaan uutta näkökulmaa tulevaisuuden palveluiden rakentamiseen ja uusien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen.

Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeen ja Sininauhasäätiön kanssa.

1.7. Järjestöt ihmisen tukena sote-uudistuksessa

Teksti julkaistu uusimaalaiset.fi:ssä 1.7.

Sote-uudistuksen nytkähdellessä eteenpäin aimo harppauksin on varmistuttava siitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöt vakiinnuttavat uudella tavalla paikkansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta tuleville hyvinvointialueille, kuten Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle, monet totutut toimintamallit, yhteistyömuodot ja -tavat muuttuvat. Muutos haastaa hyvinvointialueet tiiviimpään nykyiset kunta- ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja nämä muutokset heijastuvat myös järjestöyhteistyöhön.

Parhaimmillaan muutos voi uudistaa tekemisen tapoja ja parantaa palveluita. Nykyisen muutoksen mahdollisuutena on tunnistaa eri toimijoiden yhteisiä intressejä ja tavoitteita sekä tiivistää monialaista yhteistyötä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Sote-uudistuksessa suurimpana mahdollisuutena on entistäkin vahvempi painotus ennaltaehkäiseviin palveluihin, varhaisen puuttumisen vaade, panostukset monialaiseen- ja ammatilliseen työhön sekä aiempaa vahvempi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rooli sote-palveluiden perustana. Näissä kaikissa teemoissa järjestöillä on valtavasti annettavaa.

SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden (Uudellamaalla EJY ry) muodostama Järjestöjen sote-muutostuki tekee työtä sen eteen, että järjestöillä on paikka ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin turvaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa. Muutostukityö on jakautunut Uudellamaalla neljälle tulevalle hyvinvointialueelle ja Helsinkiin. Maaliskuussa alkanut työ on alkanut tutustumalla hyvinvointialueiden valmistelijoihin ja alueen sote-järjestöjen verkostoihin. Uudellamaalla Järjestöjen sote-muutostukityötä tehdään kahden järjestöasiantuntijan voimin tiiviissä yhteistyössä tulevien hyvinvointialueiden valmistelijoiden ja alueilla toimivien järjestöverkostojen kanssa. Yhteistyötapaamisissa on kirkastettu järjestöjen roolia ja merkitystä sote-uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa sekä luotu tilannekuvaa järjestöyhteistyön alueellisista muodoista ja tarpeista.

Järjestöjen sote-muutostukityön keskiössä on käydä vuoropuhelua, luoda kokonaiskuvaa ja viestiä julkisen ja kolmannen sektorin välillä tulevien hyvinvointialueiden valmistelun etenemisestä ja osallisuuden paikoista. Kevään aikana työ on painottunut keskusteluihin alueiden hyvinvoinnista ja terveydestä, osallisuudesta ja järjestöyhteistyöstä vastaavien projektipäälliköiden kanssa. Keskusteluissa on välittynyt valmius ja halu ottaa järjestöt mukaan sote-uudistuksen valmisteluun ja huomioida alueiden järjestöjen esiin nostamia tavoitteita niin palveluintegraatiossa ja -ohjauksessa kuin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tämä yhteisblogi olkoon yksi osoitus halukkuudesta ottaa järjestötoimijat mukaan kehittämistyöhön.

Järjestöissä on suuri osaamis- ja hyvinvointipotentiaali ja tämän hyödyntäminen on monin tavoin edellytys nykyisen sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle. On tärkeää, että alueiden järjestöt pääsevät vaikuttamaan tuleviin hyvinvointialueiden sote-rakenteisiin tuoden valmisteluun omaa kohderyhmän erityisasiantuntijuutta. Tämän lisäksi niin hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen kuin yhteistyö sote-palveluiden tuottamisessa tarvitsevat rakenteita ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Vantaan ja Keravan päihde- ja mielenterveyspalveluiden kysymyksien kehittämisen ympärille koottu alueellinen järjestöverkosto, joka on yhtenä avauksena oiva esimerkki avoimesta vuoropuhelusta ja yhteiskehittämisestä julkisen sektorin ja järjestöjen kesken. Tätä yhteistyötä on hyvä jatkaa.

Ilari Karhumalja, järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki - Uusimaa, EJY ry
Lisätietoja ja yhteystiedot (Järjestöjen sote-muutostuki – Uusimaa): https://www.uusimaalaiset.fi/toimija/jarjestojen-sote-muutostuki-uusimaa/

Sote asukkaan asialla

Olemme lähes kaikki kuulleet vuosien aikana uutisointia erilaisista sote-uudistusmalleista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä on oltu uudistamassa useilla eri tavoilla ja tällä hetkellä uudistusta tehdään hyvinvointialueisiin perustuvan mallin pohjalta. Nykyiseen sote-uudistukseen liittyy kuitenkin myös muuta. Hallinnollisten uudistusten lisäksi sote-uudistuksessa tehdään myös käytännön palvelukehitystä, joka hyödyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita ja työntekijöitä, riippumatta mahdolliseen hyvinvointialuemalliin siirtymisestä tai siirtymättä jättämisestä. Vantaan ja Keravan alueella kehittämistyötä tehdään kaupunkien yhteisessä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeessa, joka kuuluu valtakunnalliseen Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan.

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteena on kehittää malli sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka tarjoavat laaja-alaista tukea asiakkailleen, ennaltaehkäisevästi, saavutettavasti ja tietoon perustuen. Vantaan ja Keravan alueella kehittämiskärjiksi on valittu neuvonta ja asiakasohjaus, vastaanottopalvelut, lasten nuorten ja perheiden palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kehittämiskärkien valintaa ovat ohjanneet Vantaan ja Keravan alueen erityispiirteet, kuten suuri väestönkasvu, lasten ja nuorten suuri osuus sekä muiden kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä. Näiden lisäksi kehitetään tulevaisuuden sote-keskus -toimintamallia, jossa palvelut olisivat saatavilla helposti, yhden yhteydenoton perusteella.

Palveluiden kehittämistyössä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeessa on otettu erityisesti huomioon asiakkaiden ja työntekijöiden äänen kuuluminen. Tässä kohtaa erityisesti järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden osuus korostuu. Näiden kautta saamme kehittämistyössä kuulumaan myös erityisryhmien ja palveluita paljon käyttävien äänet, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä yhdenvertaisia ja inklusiivisia palveluita kehitettäessä. Kehittämistyö hankkeessa on päässyt vauhtiin kevään 2021 aikana useiden eri kehittämiskärkien kohdalla ja erilaiset järjestöt sekä seurakunnat ovat kiinteästi mukana työssä. Kesän jälkeen voimme odottaa ensimmäisten palvelupilottien käynnistyvän ja työn hedelmät alkavat pikkuhiljaa konkretisoitua myös alueen asukkaille!

Mikäli kiinnostuit kehittämistyöstä ja haluat kuulla lisää, ota meihin yhteyttä!

Vantaan ja Keravan sote-uudistushankkeiden puolesta, Matti Keponen, tiedottaja

Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeen ja Järjestöjen sote-muutostuen (EJY ry) kanssa.

28.5. ”Tätä voisi tehdä ihan työkseenkin” - Kokemusasiantuntijat työharjoittelijoina sote-uudistustyössä

Teksti julkaistu Innokylässä 28.5.

Kokemusasiantuntijuus on vahvistanut paikkaansa kehittämistyön resurssina sosiaali- ja terveysalalla. Uudenlaisiin toimintatapoihin siirtyminen voi kuitenkin herättää erilaisia huolia, epävarmuutta ja ristiriitojakin. Yhteiskehittämisen hyödyt näkyvät kuitenkin molemminpuolisen osaamisen ja ymmärryksen lisääntymisenä sekä vaikuttavampina ja asiakaslähtöisempinä palveluina. Raisa Saraniemi ja Emmi Vuorela kertovat blogissaan, miten kokemusasiantuntijat ovat mukana Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa.

Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa on lähdetty tekemään yhteistyötä Vantaan A-kilta ry:n hallinnoiman KAP Vantaa -hankkeen kanssa. Kehittämistyössä on ollut mukana työharjoitteluaan suorittavia kokemusasiantuntijoita erilaisissa tehtävissä, jotka on määritelty yhdessä ohjelman työntekijöiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työharjoittelijat ovat muun muassa osallistuneet kehittämistyöryhmiin, keränneet asiakaspalautteita, edistäneet kolmannen sektorin toimijoiden ja ohjelman välistä yhteistyötä sekä kehittäneet digitaalisia palveluita palvelumuotoilun työkaluja hyödyntäen.

”Työharjoittelu perehdytti meidät hyvin asiantuntijatyöskentelyyn digitaalisten sote-palveluiden tuotannossa ja antoi ymmärrystä kokemusasiantuntijan roolista näissä prosesseissa.”

Kokemusasiantuntijoiden monipuolinen osaaminen sekä henkilökohtaiset näkemykset esimerkiksi esteettömistä digipalveluista ovat tuoneet kehittämistyöhön tarpeellisia asiakasnäkökulmia. Heidän rehellinen palautteensa ja avoin suhtautumisensa yhteiskehittämiseen ovat lisäksi tuoneet työryhmätyöskentelyyn positiivista virettä. Asiastaan innostuneet kokemusasiantuntijat ovat saaneet muutkin työryhmien jäsenet kommentoimaan ja ottamaan kantaa keskusteluun. Lisäksi kokemusasiantuntijoiden käytännön esimerkit ovat herätelleet ammattilaisten asiakastyöhön liittyviä tunnemuistoja.

”Oman roolin ja avuksi olemisen tapojen löytäminen on tärkeää. Perehtyminen asiaan vei ison osan käytettävissä olleesta ajastamme, mutta meille oli hyvin ainutlaatuinen kokemus olla mukana.”

Työharjoittelun ohjaajan tulee kyetä varmistamaan se, että harjoittelun sisällöt tukevat kokemusasiantuntijan oppimisprosessia. Esimerkiksi työryhmiin osallistuminen voi olla jännittävää, joten tunteista ja odotuksista tulee keskustella heti harjoittelun alussa. Yhteinen aloituskeskustelu tukee lisäksi sitä, että sovitut tehtävät tuottavat myös harjoittelupaikalle hyötyjä, kuten vaikkapa suunnittelutyön ja tavoitteiden kirkastamista sekä työryhmien keskustelun edistämistä. Tärkeää on kuitenkin myös se, että työ saa olla hauskaa, kuten yksi kokemusasiantuntija itse määritteli harjoittelua koskevissa tavoitteissaan.

”Kysymys siitä nousi myös mietittäväksi, että osataanko kokemusasiantuntijat ottaa mukaan osaksi asiantuntijatiimejä ja käyttää heidän osaamistaan akateemisen tiedon rikastuttamiseksi.”

Asiakasosallisuutta voidaan toteuttaa lukuisilla eri tavoilla, ja näistä yhtenä esimerkkinä toimii työharjoittelu sote-uudistustyössä. Ohjelmamme näkökulmasta työharjoittelut olivat menestys, joten yhteistyötä jatketaan myös tulevana syksynä, jolloin seuraavat koulutettavat kokemusasiantuntijat ovat työharjoitteluvaiheessa. Valmistumisensa jälkeen koulutettuja kokemusasiantuntijoita voidaan tilata KAP Vantaan Kokemusasiantuntijapankista, sillä Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma on budjetoinut kokemusasiantuntijoiden palkkioihin. Olennaista on kuitenkin lopulta se, että sote-ammattilaiset havaitsevat kokemusasiantuntijuuden hyödyt osana tulevaisuuden sote-palveluiden kehittämistä ja toteuttamista.

Sitaatit on kerätty henkilöiltä, jotka ovat suorittaneet KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutukseen kuuluvan työharjoittelunsa Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa.

Vantaa-Kerava: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Innokylässä.

Raisa Saraniemi
Raisa Saraniemi työskentelee neuvonnan ja asiakasohjauksen projektipäällikkönä Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa.

Emmi Vuorela
Emmi Vuorela työskentelee mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityisasiantuntijana Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa.

19.5. Vantaalla ja Keravalla varaudutaan sote-uudistuksen etenemiseen

Jos hallituksen sote-uudistus etenee suunnitellusti, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aloittaa toimintansa. Uudistus muuttaa palvelujen hallinnollista rakennetta: palvelujen rahoitus siirtyy valtiolle ja niiden järjestämisvastuu kunnilta hyvinvointialueelle. Asukkaiden näkökulmasta uudistus pyrkii mm. parantamaan palvelujen saatavuutta, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä turvaamaan yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut.

Aikataulu turvallisen ja saumattoman siirtymän varmistamiseksi on todella tiukka. Hyvinvointialuevalmistelussa on ratkaistava, miten toteutetaan tai siirretään alueelle ne palvelut ja toiminnot, jotka tällä hetkellä tuotetaan kaupunkitasoisin ratkaisuin, kuten ICT, HR-toiminnot, siivous, ateriapalvelut. Toisaalta alue tarvitsee myös ”omia, uusia” rakenteita ja toimintaa ohjaavia periaatteita, kuten hallintosääntö, organisaatiorakenne, johtamisjärjestelmä, strategia jne.

Vantaalla ja Keravalla, kuten Suomen muillakin esitetyillä hyvinvointialueilla, uudistuksen toteutumiseen varaudutaan rakenneuudistukseen kohdennetulla valtion hankerahoituksella. Kaupunkien ja hankkeen yhteistyönä selvitetään, miten uudistuksen toteutuessa lainsäädännön edellyttämät toiminnot eriytetään kaupungeista ja siirretään hyvinvointialueen vastuulle.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelusta on laadittu projektisuunnitelman ensimmäinen versio, jota voidaan valmistelutyön edetessä päivittää. Projektisuunnitelmassa kuvataan tiiviisti valmistelun edellyttämät keskeiset tehtäväkokonaisuudet, niiden tavoitteet ja aikataulu. Tunnistettuja tehtäväkokonaisuuksia ovat mm. strategia, rahoitus ja talousarvio, tukipalvelut, organisaatio ja johtamisjärjestelmä, pelastustoimi, palvelujen strateginen hankinta ja viestintä. Tehtäväkokonaisuuksista laaditaan valmistelua tukevat tarkemmat projektisuunnitelmat tarkoituksenmukaisella tavalla.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan eri toimijoiden yhteistä työtä ja rakenteita myös uudistuksen jälkeen.

Kun sote-uudistusta koskevat lait on hyväksytty ja hyvinvointialueet virallisesti perustettu, alueen valmisteluvastuu siirtyy väliaikaiselle valmistelutoimielimelle Vatelle. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käynnistämistä koskeva projektisuunnitelmaluonnos toimii tulevana väliaikaishallinnon työohjelman runkona. Hyvinvointialueen strategiset tavoitteet linjaa aikanaan aluevaltuusto talousarviosta ja alueen strategiasta päättäessään.

Marianne Juosila, projektipäällikkö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialuevalmistelu