Vieraslajit

Vieraslajiksi kutsutaan sellaista luontoon levinnyttä kasvi- tai eläinlajia, joka ei ole kuulunut suomalaiseen alkuperäisluontoon eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään. Vieraslajit ovat siis ihmisen tietoisesti tai tiedostamattaan luontoon levittämiä lajeja. Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin syy luonnon monimuotoisuuden vähentymiseen elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. Ilmastonmuutoksen myötä yhä useampi vieraslaji voi muuttua haitalliseksi vieraslajiksi.

Moni vieraslaji on levinnyt luontoon Vantaalla puutarhajätteen mukana. Lähimetsään viety kottikärryllinen maa-aineksia ja kasvijätteitä saattaa sisältää siemeniä tai juurenpalasia, joista vieraslajin voittokulku voi alkaa. Eläimistä espanjansiruetana leviää helposti juuripaakkujen mukana puutarhasta toiseen.

Espanjansiruetana

Espanjansiruetanat eivät aiheuta Vantaan puistoalueiden kasvillisuudelle mainittavia tuhoja eikä niitä torjuta puistoissa tai katuviheralueilla, huolimatta niiden kotipuutarhureille aiheuttamasta valitettavasta kiusasta.

Kani

Vaikka villikaneja elää yhdyskunnissa eri puolilla Vantaata, ei niiden ole todettu aiheuttavan haittaa tai vahinkoa kaupungin puistoalueilla, eikä näin ollen kanien torjuntatoimenpiteitä ole tarvittu.

Vantaan kaupunki on vuokrannut metsästykseen sopivia alueita vantaalaisille metsästysseuroille, yksityishenkilöille kaupunki ei myönnä metsästyslupia. Jos kokee kanit haitallisiksi ja haluaa vähentää hallinnoimallaan alueella niiden määrää, voi Vantaan riistanhoitoyhdistykseltä saada tarvittaessa lisätietoja asiasta.

Supikoira

Supikoira on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja sen pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. Vantaan kaupunki ei metsästä supikoiria.

Minkki

Minkki on monipuolinen saalistaja ja se on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Jos minkistä on haittaa omalla asuinalueellaan, kannattaa olla yhteydessä Vantaan riistanhoitoyhdistykseen. Vantaan kaupunki ei metsästä minkkejä.

Rotta

Rottien ja muiden haittaeläinten torjunta kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Kiinteistön omistajan tai haltijan tulee hoitaa kiinteistöä siten, että rottien pesiytyminen ja ravinnonsaanti estetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarvittaessa hänen tulee ryhtyä toimenpiteisiin rottien hävittämiseksi (terveydensuojelulaki (763/1994), 31 §). Jätteiden hävittämisessä tulee noudattaa kierrätysohjeita ja suosituksia. Ruoantähteet tulee hävittää vessanpöntön sijaan biojätteiden mukana.

Kaupungin mailla havaituista rotista on hyvä ilmoittaa Vantaan terveydensuojelutarkastajille (Tuhoeläimet-sivulla), jotta kaupunki osaa aloittaa torjunnan tai tehostaa aikaisempia toimenpiteitä.

Vieraslajien torjuntatalkoot

Jo luontoon levinneistä haitallisista vieraslajeista Vantaalla torjutaan kitkentätalkoilla jättipalsamia.

Tehokkaasti lisääntyvä jättipalsami syrjäyttää alkuperäistä kasvillisuutta muodostamalla yhden lajin kasvustoja ja kilpailemalla alkuperäisten kasvien kanssa pölyttäjistä.

Jättiputkea ei turvallisuuden takia kitketä talkoovoimin, vaan Vantaan viheraluekunnossapito torjuu jättiukonputkea kaupungin omistamilta puisto- ja katuviheralueilta. Jättiputket ovat myrkyllisiä, joten hävittämiseen kotikonstein tarvitaan varovaisuutta. Vantaalla kasvavat jättiputket ovat enimmäkseen kaukasianjättiputkia, jotka kuolevat kerran kukittuaan. Siemenet säilyvät maassa vuosikymmeniä, joten torjuntaan on käytävä ennen siementen kypsymistä. Erityisen isojen kasvustojen hävittäminen kannattaa jättää ammattilaisille.

Muita Vantaalla havaittuja haitallisia vieraslajeja

Vantaan muita merkittäviä vieraslajeja